Kuntiin tarvitaan hankintastrategiat

Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain eri arvioiden mukaan 35-50 miljardia euroa. Hankintoihin liittyvillä vaatimuksilla, sopimusehdoilla, valvonnalla ja muilla menettelyillä voidaan taloudellisten säästöjen lisäksi tavoitella esimerkiksi pienempiä päästöjä, työllistävyyttä sekä vähentää korruptiota.

Julkisten hankintojen suuri määrä tarkoittaa myös merkittäviä mahdollisuuksia parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Kilpailutuksilla voidaan myös parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja vauhdittaa talouskasvua.

Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen strategia valmistui viime syksynä. Sen myötä julkiset hankkijat, kuten kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat, saivat hankintatoimintansa avuksi konkreettisia työkaluja.

– On vaikea löytää julkista organisaatiota, joka ei tekisi hankintoja yksityiseltä sektorilta. Kilpailutuksia on niin rakennusurakoissa, liikennehankkeissa, digitalisoinneissa, ruokahuolto- kuin siivouspalveluissa, huomauttaa Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Kilpailun puute yleistä

Kilpailuttamisen tavoitteena on julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. VATT:n ja Aalto-yliopiston laajalla suomalaisella aineistolla tekemän tutkimuksen mukaan tehokkuus ei kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla: julkisia hankintoja vaivaa vakava kilpailun puute. Yli puolessa kilpailutuksista tarjouksia ei tullut joko yhtään, tai jos tuli, niin määrä oli yksi tai kaksi. Tutkimuksen mukaan jo yhden yrityksen lisäys tarjouskilpailuun voi tuoda hankintayksikölle viiden prosentin kustannussäästön. Avoin ja toimiva kilpailutus merkitseekin aina hintakilpailua ja edistää uusien toimijoiden mukaantuloa markkinoille.

– Kuntien julkiset hankinnat ovat mediassa mielipiteitä jakavia kestoaiheita, ja nyt kuntavaalien alla myös monen ehdokkaan agendalla. Kuntataloudessa hankinnoilla voidaan saavuttaa mittavia säästöjä samalla, kun työllistetään, kerrytetään veroja ja lisätään ostovoimaa, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin palveluvaliokunnan jäsen ja Hankintaratas Oy:n toimitusjohtaja Antti Tieva.

Vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa tärkeää

Julkiset hankinnat tulee ymmärtää panostuksena alueen tulevaisuuteen. Paikallisella tasolla keskeistä ovat tarkoituksenmukaiset ja sopivan kokoiset hankintakokonaisuudet. Hankinnoista ei saa tehdä niin mittavia, ettei paikallisilla yrityksillä ole mahdollisuutta tarjota, vaan niitä tulee jakaa osiin. Myös yritysvaikutusten arviointi on perusteltua ottaa menettelynä mukaan hankintaprosesseihin.

– Hankinnoissa tulisi käydä enemmän vuoropuhelua paikallisten yritysten kanssa. Nykymenettelyllä, jossa kaupunkien hankkeet toteutetaan isoina kokonaisvastuu-urakka- tai elinkaarihankkeina, on vääjäämättä se vaikutus, että kansainvälisillä yrityksillä on paremmat edellytykset menestyä urakkakilpailuissa, kun taas paikalliset yritykset jäävät nuolemaan näppejään. Ei tietenkään tule tyytyä huonompiin kokonaisratkaisuihin tai tinkiä laatuvaatimuksista, mutta mielestäni kuntien tulisi tehdä hankintoja niin, että niillä on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään, kommentoi eräs yritysjohtaja kauppakamarin viimeisimmässä suhdannebarometrissä.

Pohjanmaan kauppakamari kannustaa kuntia:

  • tekemään arvion hankintatoimintansa ja hankintaosaamisensa nykytilasta,
  • paikallisen elinvoiman ja aluetalouden kannalta selvittämään hankintojensa maantieteellinen ja toimialakohtainen kohdentuminen sekä
  • laatimaan oman hankintastrategiansa ja päivittämään hankintaohjeistuksensa.

Kuntapäättäjien on seuraavalla valtuustokaudella syytä linjata kuntansa hankintastrategiat kuntoon. Panostamalla kilpailutukseen kunnat viestivät kustannustietoisesta vastuunkannosta.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN