Paula Erkkilä kirjoitti lentoliikenteestä Kauppalehteen debatti-kirjoituksen. Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 8.10.2024.
Valtiovarainministeriön juuri julkaisema talousennuste näyttää valtion velkaantumisen jatkuvan. Pysyykö hallitus tavoitteessaan vai luovutaanko siitä? Viimeistään kevään puoliväliriihessä tähän on otettava kantaa.
Yksi puoliväliriihessä tarkasteltava kokonaisuus on lentoasemaverkkomme, ja parhaillaan laaditaan kansallista lentoliikennestrategiaa. Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että nykyinen lentoasemaverkosto on tappiollinen, eikä sen mukaan näkymää merkittävästä muutoksesta ole.
Suomessa käydään varsin usein keskustelua lentoasemien lakkauttamisesta ja lentoliikenteen palvelutason heikentämisestä. Kannattamattomuus vilahtaa usein perusteluissa. Keskustelusta kuitenkin puuttuu lähes aina laajempi näkemys siitä, mihin kaikkeen lentoasemaverkosto ja lentoliikenne vaikuttavat. Laajoja taloudellisia vaikutuksia ei esitetä. Syykin on selvillä: niitä ei ole tutkittu.
Mutta nyt on. Joukko kauppakamareita eri puolilta teettivät mittavan selvityksen lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. Siinä huomioitiin lentokenttien suorat, epäsuorat ja katalyyttiset vaikutukset. Suorat ja epäsuorat vaikutukset liittyvät lentokenttätoimintaan ja sen alihankintaan. Katalyyttisten vaikutusten tarkastelun kautta nähdään, kuinka paljon lentoliikenne synnyttää liikevaihtoa, työpaikkoja ja verotuloja muiden toimialojen, kuten teollisten toimialojen ja matkailun kautta.
Lentoliikenteen vaikutukset talouteen ovat 98 prosenttisesti katalyyttisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenne on kietoutunut hyvin laajasti ja syvälle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan ekosysteemeihin luoden työpaikkoja, mahdollistaen kasvua ja tuoden verotuloja. Jopa niin merkittävästi, että on vaikea nähdä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla saataisiin vastaava boosti elinvoimalle.
Selvitys osoitti, että tutkittujen 13 lentoaseman vaikutusalueen liikevaihdosta neljäsosa riippuu lentoliikenteestä. Lentoliikenteestä riippuvaista liikevaihtoa näillä alueilla oli 38 miljardia euroa vuonna 2023. Samanaikaisesti lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä oli noin 21 miljoonaa euroa. Tämän selvityksen perusteella alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on siis riippuvainen lentoliikenteestä. Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 2,3 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut lähes puoleen näille alueille tehdyistä investoinneista.
Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksen lentoasemat olivat Suomelle vahvasti kannattavia. Valtion ei pidä hakea säästöjä hinnalla millä hyvänsä. Lentoliikenteestä säästäminen aiheuttaisi juuri näiden katalyyttisten vaikutustensa vuoksi massiivista tuhoa. Se oli myös tämän selvityksen keskeinen viesti. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Lentoasemaverkosto on ollut keskeinen Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, ja sen merkitys on kasvanut globaalissa kilpailussa. Lisäksi monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Nyt meillä on esittää laajemman keskustelun pohjaksi kokonaiskuva lentoliikenteen vaikutuksista talouteen. Raha, jonka valtio lentoliikenteeseen panee, on häviävän pieni verrattuna niihin kansantaloudellisiin menetyksiin, jotka tulisivat lentoliikenteen loppumisesta tai epävarmuudesta. Puhe kannattamattomista lentokentistä on syytä lopettaa. Kenen hattu päässä hallitus päätöksiä tekee, jää nähtäväksi.
