Toimitusjohtajamme Paula Erkkilä kirjoittaa kolumnia Keskipohjanmaahan. Muutaman viikon välein hän tarkastelee maailmaa ”kamarin ikkunasta”, kuten hän on palstansa nimennyt. Kolumneissaan hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumiakin puheenaiheita.
Kolumni julkaistiin painetussa Keskipohjanmaassa lauantaina 4.1.2025.
Eletään sitä hetkeä vuodesta, kun kaikki on vielä mahdollista. Kalenterissa on tilaa ja mieli on täynnä tavoitteita paremmasta minästä. Enemmän liikuntaa, lisää läsnäoloa läheisten kanssa, porkkana päivässä, ehkä uuden kielen opettelu. Moni on jo laittanut korkin kiinni kuukaudeksi. Tämä vuosi muuttaa kaiken!
Kuntosalien kävijäliikenteestä tiedetään jo entuudestaan, että suunnitelmat alkavat yskiä melko nopeasti. Jo paljon ennen kuin aurinko luo säteitään keväthangille, salikortit ovat hukkuneet sälälaatikoiden pohjalle. On se uusi vuosi vuoden päästäkin. En ole koskaan ollut uuden vuoden lupausten kannattaja. Kuinka masentavaa: sinulla on vain yksi aikaikkuna vuodessa ryhdistäytyä. Jos epäonnistut, seuraavaan on julmetun pitkä matka.
Elämää ei ole hyvä laskea tilikausina. Äärimmillään se voi viedä kirjanpitorikoksiin. Maailmalla on nimittäin liikkeellä ilmiö, jossa menestyvät bisnesihmiset palkkaavat nuoria juoksemaan lenkkejä puolestaan. Miksi? Jos se ei ole somessa, sitä ei ole tapahtunut. Urheilusovellus Strava on äärimuodossaan eräänlainen liikkujien Kuka kukin on. Sinne kirjataan omat suoritukset, joita muut voivat katsella ja vertailla omiinsa. Superkiireiset ihmiset eivät ennätä liikkumaan, ja osa on siis mennyt niin pitkälle, että he maksavat siitä, että joku toinen juoksee heidän puolestaan. Somessa sporttinen status säilyy ja tulokset paranevat.
Ajan rajallisuus näyttäytyy meille kaikille, mutta sen ei tarvitse ajaa typeryyksiin. Ihminen ennättää varsin paljon, jos haluaa. Lopulta on kyse valinnoista. Paljonko käytät aikaa somessa tai youtubessa pörräämiseen? Teetkö Netflix-sarjamaratoneja tuon tuosta? Vetävätkö sohva, suklaalevy ja viinilasi puoleensa ilta toisensa jälkeen?
Kun olemme opettaneet aivomme tuottamaan nopeasti mielihyvää, emme osaa enää odottaa pitkäjänteisiä palkintoja. Siksi turhaudumme, petymme ja lopetamme. Muutokset vaativat aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Rutiinien muuttaminen on työlästä ja elintapoihin liittyvät muutokset eivät näy päivissä, harvoin edes viikoissa.
Mitä jos tekisitkin sellaisen päätöksen, ettet lopeta, vaikka kahteen kuukauteen et näkisi mitään muutosta? Aloita jostain ihan pienestä. Se voi olla hengitysharjoitus sängyssä ennen ylös nousemista, päkiöille nousu hampaidenpesun yhteydessä, päivittäinen ystävällinen sana ventovieraalle, vesilasi kahvikupin kyljessä tai nukkumaanmeno viimeistään kymmeneltä.
”Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä” on mielestäni yksi parhaista sanonnoista. Se pyyhkii kaikki menneet huonot päätökset ja valinnat sekä antaa puhtaan valkoisen paperin. Ei ole kuin nyt. Eilinen on eletty, huomisesta ei kukaan anna takuita. Ala piirtää!
