Tammikuussa julkistettu kauppakamareiden talouskatsaus kertoi, että merkittävää muutosta talouden suursäätilassa ei ole. Suomen talous on edelleen matalasuhdanteessa. Odotukset kasvun vauhdittumiselle ovat silti vahvistuneet. Kasvua haastavat nyt lakot ja saarrot.
Kuten viime keväänä, nytkin kymmenet teollisuus-, logistiikka- ja kaupan alan yritykset Pohjanmaan kauppakamarin alueelta on asetettu lakkojen kohteeksi – moni niistä kärsi myös viime keväänä. Tätä voi pitää kohtuuttomana. Kevät 2024 oli kaikille äärimmäisen raskas.
Viime vuoden viikkoja jatkuneiden poliittisten lakkojen vaikutus bruttokansantuotteeseen oli Elinkeinoelämän Keskusliiton arvion mukaan koko maassa lähes kaksi miljardia euroa. EK:n kyselyn mukaan puolella yrityksistä raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hankinta vaikeutui, joka heijastui tuotantoon. Yrityksistä yli kolmanneksen asiakkaille aiheutui häiriöitä tuotantoprosesseissa ja liiketoiminnassa. Neljännes yrityksistä menetti jo sovittuja tai odotettavissa olleita tilauksia ja kauppoja. Vakiintuneisiinkin asiakassuhteisiin aiheutui haittaa viidesosalla yrityksistä.
Lakosta aiheutuneiden häiriöiden ja vahinkojen selvittely kesti yrityksissä useiden kuukausien ajan, jolloin yritysten kustannukset kasvoivat ylitöiden myötä. Ylityökustannusten lisäksi joka kolmas teollisuusyritys joutui maksamaan sopimussakkoja asiakkaille viivästyneistä tai peruuntuneista toimituksista.
Yrityksemme eivät toimi Suomi-kuplassa, vaan käyvät kauppaa globaaleilla markkinoilla. Suomalainen teollisuus joutuu esimerkiksi kamppailemaan markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien yritysten sekä osaajista kilpailevien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa. Asiakkaat miettivät jo nyt, että taasko tilattuihin toimituksiin tulee häiriöitä. Lakot aiheuttavat merkittävää luottamuspulaa. Uusien asiakkaiden kanssa suhde on herkästi koetuksella, ja pahimmillaan asiakassuhde katkeaa. Lakoilla hävitään vientimarkkinassa asiakkuuksia – syödään omaa tulevaisuuden työtämme.
Viime kädessä lakoilla vahingoitetaan lakkolaisten omia työpaikkoja. Aina kun viennin toimintaa heikennetään, on lopullinen kärsijä suomalainen työntekijä. Yritykset ovat lähtökuopissaan hyvin erilaisissa tilanteissa ja jos yrityksen tilanne on huono, nyt vaaditut korotukset voivat johtaa toiminnan supistamiseen ja työpaikkojen menetykseen.
Kilpailukykyinen vientiteollisuus on myös tulevaisuudessa Suomen hyvinvoinnin perusta. Siksi tulisi ymmärtää, että jakovara pitää ensin tienata. Kakku on leivottava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Kakun reseptiin kuuluu tuottavuuden kasvu ja kasvuun investoiminen. Lisäksi myös valtiovallan tulee huolehtia siitä, että Suomi on yrityksille hyvä maa toimia ja työllistää.
Emme ole Suomena pärjänneet kovin hyvin: maamme talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Kansantalouden näkökulmasta kilpailukyvyn heikentämisellä heikennetään hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ja syvennetään julkisen talouden alijäämää. Viime vuonna menetetyt asiakkuudet, kaupat ja maine heikensivät yritysten tuloksia kevään ja alkukesän aikana ja aiheuttivat notkahduksen ulkomaankauppaan. Menetykset syvensivät muutenkin suhdanneluonteisesti heikentynyttä taloustilannetta. Vaikutukset näkyivät myös vähentyneinä verotuloina valtiolle, mikä heikensi julkisen talouden tilaa entisestään.
Tälle ei haluta toisintoa. Toivomme rakentavia neuvotteluita, joiden tuloksena löydetään tulevaisuuden kannalta kestävät ratkaisut niin työntekijöiden, työnantajien kuin Suomen kilpailukyvyn ja kansantalouden näkökulmasta.
