Kymmenen prosenttia Suomen tavaraviennistä tulee Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista, joissa asuu runsaat neljä prosenttia maan väestöstä. Kauppakamarialueella on siis merkittävä rooli koko vientiriippuvaisen Suomen taloudessa ja hyvinvoinnissa – pohjalaisrannikkoa voidaankin hyvällä syyllä kutsua Suomen vientirannikoksi. Kauppakamarialueen tavaraviennin arvo nousee seitsemään miljardiin euroon vuosittain. Sen sijaan kasvavan palveluviennin arvoa on huomattavasti vaikeampi, lähes mahdoton, arvioida.
Tarkasteltaessa pohjalaisviennin kehitystä pidemmällä aikavälillä ei esiin nouse selkeitä trendejä tai kehityslinjoja muuhun maahan verrattuna, vaan sekä Pohjanmaa että Keski-Pohjanmaa ovat koko EU-jäsenyyden ajan kuuluneet Suomen vahvimpiin vientimoottoreihin. Tämä näkyy myös siinä, kuinka suuri osa alueiden tuotannosta menee vientiin. Molemmat maakunnat sijoittuvat vuosi toisensa jälkeen kärkeen, kun tarkastellaan maakuntien viennin osuutta bruttokansantuotteesta.
Vientiarvon määrittäminen ei ole ihan yksinkertaista, ja saatavilla olevat luvut ovat ennemmin valistuneita arvioita kuin tarkkaa tietoa. Tässä artikkelissa hyödynnetään kolmea eri lähdettä: Tullia, Tilastokeskusta ja Pohjanmaan alueellisia kehitysyhtiöitä. Näiden kolmen lähteen luvut tukevat pääsääntöisesti toisiaan ja antavat yhdessä johdonmukaisen kuvan viennin arvosta. Eroja kuitenkin löytyy riippuen siitä, miten ja mitä mitataan – ja ennen kaikkea palveluviennin kohdalla on luvuissa suuria puutteita. Tästä syystä tässä artikkelissa esitetyt luvut ovat suhteellisen karkealla tasolla. Keski-Pohjanmaan kohdalla vientiarvo vaihtelee lisäksi voimakkaasti vuosittain, sillä sinkillä ja koboltilla on suuri osuus maakunnan tuloista ja niiden maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat rajusti.
Tulli pystyy määrittämään varsin tarkan arvon kaikille fyysisille tuotteille, jotka Suomesta viedään vuoden aikana – eli Suomen tavaraviennille. Sen jälkeen Tulli laatii alueellisen vientitilaston yritysten omien ilmoitusten perusteella täydentäen sitä tilinpäätösanalyyseillä, suurimpien vientiyritysten haastatteluilla sekä pienempien yritysten viennistä tehdyillä valistuneilla arvioilla. Tullin tilastojen perusteella Suomen tavaraviennin arvo on viimeisen kymmenen vuoden ajan polkenut paikallaan reilussa 70 miljardissa eurossa. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus tästä on ollut noin kymmenen prosenttia.
Yksi Tullin tilastoista löytyvä kiinnostava tieto on vientiä harjoittavien yritysten määrä. Kauppakamarialueellamme tavaravientiä harjoittavien yritysten määrä on kasvanut tasaisesti 2020-luvulla. Tosin syy tähän ei käy ilmi. Todennäköisesti taustalla on ainakin osittain alihankintayritykset suurten vientiyritysten ympärillä, mutta voinemme kuitenkin toivoa, että yhä useampi pohjalaisyritys myös vie tuotteitaan ja palvelujaan omilla ansioillaan.
Tilastokeskus puolestaan täydentää Tullin tietoja palveluviennin osalta analysoimalla Suomen rajan ylittäviä rahavirtoja eli maksutaseen tietoja. Suomen palveluviennin arvo saadaan selville vähentämällä tavaraviennin arvo maan viennin kokonaisarvosta. Vuonna 2024 Suomen viennin arvo oli 110 miljardia euroa, josta tavaraviennin osuus oli 72 miljardia ja palveluviennin osuus 39 miljardia euroa.
Palveluvienti Pohjanmaalta koostuu monista eri osista, kuten:
- palveluista, joita pohjalaiset teollisuusyritykset myyvät asiakkaille ympäri maailmaa
- palveluista, joita alueen yritysten ulkomaiset toimistot tarjoavat
- teknisestä suunnittelusta, jota paikalliset yritykset tekevät ulkomaisille asiakkaille
- IT-palveluista ulkomaisille asiakkaille
- pohjalaisyritysten ulkomailla valmistamien tuotteiden suunnittelusta
- ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymisistä Pohjanmaalla
- musiikista, jota pohjalaiset lauluntekijät tuottavat kansainvälisille artisteille.
Kansallisella tasolla IT- ja ohjelmistovienti – esimerkiksi peliteollisuus – on suurin sektori muodostaen noin kolmanneksen palveluviennin arvosta.
Tilastokeskuksesta ei valitettavasti ole saatavilla alueellista tietoa siitä, miten palveluvienti jakautuu eri maakuntien kesken, mutta jotta saadaan lasketuksi Pohjanmaan kokonaisvienti, on arvioitava palveluviennin osuus. Tässä kohtaa kuvaan astuvat pohjalaisen vientitilastoinnin kolmas lähde: alueelliset kehitysyhtiöt ja elinkeinoelämän edunvalvontaorganisaatiot ja niiden laskelmat alueen kokonaisviennistä – siis tavaroista ja palveluista. On kuitenkin hyvä muistaa, että näillä organisaatioilla on myös markkinointitehtävä ja näin ollen myös motivaatio pyöristää lukuja ylöspäin ulkoisessa viestinnässään.
On yllättävää,
kuinka vähän Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
palveluviennistä tiedetäänLars Rosenblad
Kaikkein kattavimman analyysin on tehnyt Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia, joka on tilinpäätösanalyyseihin perustuen laskenut, että Pietarsaaren seudun – eli Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Kruunupyyn ja Luodon – kokonaisvienti oli vuonna 2019 1,73–1,92 miljardia euroa. Tämä pyöristyy kahdeksi miljardiksi euroksi Pietarsaaren seudun verkkosivulla vuonna 2025.
Vaasan seudun kokonaisvientiä ei tiettävästi ole arvioitu, mutta VASEK ja Merinova ovat arvioineet viennin arvon EnergyVaasa-klusterissa, joka käsittää Vaasassa, Mustasaaressa, Laihialla, Vöyrillä, Maalahdessa ja Korsnäsissä 180 yritystä, joiden liikevaihdosta vähintään puolet muodostuu energiateknologiasta. EnergyVaasan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kuusi miljardia euroa, ja on laskettu siitä noin 80 prosentin menevän vientiin. Tämä tarkoittaisi, että tavara- ja palveluviennin arvo on noin 4,8 miljardia euroa, joka EnergyVaasan ulkoisessa viestinnässä pyöristyy viiteen miljardiin euroon.
Kolmas paikallinen vientiarvio tulee Kokkolan suurteollisuusalueelta (Kokkola Industrial Park, KIP). Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys on laskenut alueensa viennin arvo olevan 1,5 miljardia euroa vuodessa. Summa voi kuitenkin vaihdella huomattavasti riippuen koboltin ja sinkin maailmanmarkkinahinnoista, jotka vientiä hallitsevat. Keski-Pohjanmaan maakunnan kokonaistavaravienti on noin 2,5 miljardia euroa.
Jos kehitysyhtiöiden arviot pitävät paikkansa, saamme kokonaisviennin määrästä seuraavan arvion
Kokkola Industrial Park – 1,5 mrd €
Muu tavaravienti Keski-Pohjanmaalta – 1 mrd €
Pietarsaaren seutu – 1,9 mrd €
EnergyVaasa – 4,8 mrd €
Yhteensä – 9,2 mrd €
Koska tavaraviennin arvo näistä kahdesta maakunnasta on noin seitsemän miljardia euroa, voidaan päätellä, että palveluviennin osuus on vähintään kaksi miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta kuitenkin puuttuu palveluvienti Keski-Pohjanmaalta, Suupohjan rannikkoseudulta sekä Vaasan seudulta muutoin kuin EnergyVaasan osalta. Jos tehdään varovainen arvio, pitäisi sen nousta satoihin miljooniin, jolloin kokonaisviennin arvo lähentelee kymmentä miljardia euroa vuodessa.
Vienti elämäntapana
Pohjanmaan vientihistoria on useita vuosisatoja vanhempi kuin sen teollisuuden historia. Jo 1600-luvulla tervavienti Englannin ja Hollannin telakoille oli merkittävä tulonlähde pohjalaisrannikolle, ja Pohjanmaa oli tuolloin tervanpolton ja tervakaupan maailman keskus. Vuonna 1765 Vaasa ja Kokkola saivat tapulikaupunkioikeudet, jotka oikeuttivat ne ulkomaankauppaan. Virallisen kaupan rinnalla kukoisti kuitenkin niin sanottu talonpoikaispurjehdus, jossa maaseudun talonpojat sijoittivat yhdessä pienempiin aluksiin.
Vuoden 1809 jälkeen myös laaja, kansanomainen kauppa Ruotsin kanssa Pohjanlahden yli muuttui ulkomaankaupaksi, pienimuotoinen vienti oli luonnollista niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaksikielisyys ja rannikkoseutujen vahva ruotsinkielisyys mainitaan usein keskeisenä vaikuttajana Pohjanmaan viennin taustalla. Vienti on helppoa ilman kielimuureja, ja kun myynti Ruotsiin onnistuu, on kynnys matalampi laajentaa uusille, kauempana sijaitseville markkinoille.
Pohjalaisen viennin suuri harppaus tapahtui toisen maailmansodan jälkeisen voimakkaan teollistumisen myötä: Strömberg ja Wärtsilä kasvoivat Vaasassa, Outokumpu ja Kemira Kokkolassa ja Schauman Pietarsaaressa. Näiden ympärille kehittyi vähitellen teollisia klustereita alihankintaketjuineen, mutta niihin syntyi myös spinn off -yrityksiä, jotka alkoivat kehittää ja viedä omaa teknologiaansa. Vaasan energiateknologian klusteri ja Kokkolan epäorgaanisen kemian klusteri ovat Pohjoismaiden suurimmat omilla aloillaan, kun taas Alholman Industrial Park on kansallisesti merkittävä teollisuusalue, joka on laajentunut metsäteollisuudesta muun muassa veneteollisuuteen.
Pohjalaisen viennin suuri harppaus
tapahtui toisen maailmansodan jälkeisen
voimakkaan teollistumisen myötä
Suurten klustereiden ulkopuolella myös vene-, muovi-, elintarvike- sekä perävaunu- ja päällirakenneteollisuus ovat kasvaneet voimakkaasti. Monia pohjalaisyrityksiä voi kuvailla “Born Global” -yrityksiksi – ne on perustettu pikemmin kansainvälisille markkinoille kuin kotimaan kysyntää varten. Pohjalaiset vientiyritykset asettavat alihankkijoilleen tiukat laatuvaatimukset, jotka vauhdittavat kansainvälistymistä saaden aikaan sen, että alihankkijan täyttäessä vaaditun laatutason on sille kertynyt osaamista niin paljon, että se on kykenevä myymään suuryrityksille kaikkialla maailmassa.
Klustereissa ja paikallisissa verkostoissa kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös vientiosaamisesta, joka leviää ja kasvaa klustereittain työntekijöiden siirtyessä yrityksestä toiseen siirtäen mukanaan vientimyynnin osaamisensa ja kokemuksensa ulkomaisilta projektikomennuksilta. Vientiteollisuuteen liittyvä viimeisin kansainvälistymisaalto on 2000-luvun lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 2024 Pohjanmaan asukkaista 10,7 prosentilla oli äidinkielenään muu kuin suomi tai ruotsi, mikä luonnollisesti parantaa alueen mahdollisuuksia menetykselliseen vientiin.
TEKSTI: Lars Rosenblad
KÄÄNNÖS: Mia Brännbacka tekoälyavusteisesti (ChatGPT)
GRAFIIKKA: Tuula Koto
VALOKUVA: Sami Pulkkinen
Vilpen toimitusjohtaja Tuomas Saikkosen haastattelu: Se ei pelaa, joka pelkää
Seuraavat asiantuntijat ovat antaneet taustatietoja ja tilastotietoja artikkelia varten:
Mia Brännbacka Pohjanmaan kauppakamarista, Stefan Råback ja Kristoffer Jansson VASEKista, Fredrik Sandelin Concordialta, Kaisa Kaapo Kokkolan suurteollisuusalueyhdistyksestä, Kåre Björkstrand Viexposta, Irina Nori Pohjanmaan liitosta, Timo Vuori EK:sta, Joonas Pohja Tilastokeskuksesta ja Christina Telasuo Tullista.
Palveluviennin merkitystä käsittelevät tiedot perustuvat Petri Mäki-Fräntin ja Hannu Viertolan artikkeliin “Tietojenkäsittelypalvelut tärkeä osa Suomen palveluvientiä”, joka julkaistiin 17.12.2024 Suomen Pankin verkkosivuilla.
Aika selvittää Pohjanmaan palveluvienti
Suomen palveluviennin merkitys kasvaa jatkuvasti – ja se kasvaa nopeammin kuin esimerkiksi Ruotsin tai EU:n palveluvienti. Suomen Pankin analyysin mukaan palveluviennin vaikutus Suomen talouteen on jopa suurempi kuin sen osuus viennistä antaisi ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että palveluviennin kotimainen jalostusaste on keskimäärin huomattavasti korkeampi kuin tavaraviennissä, jossa monet komponentit ja puolivalmisteet tuodaan ulkomailta. Lisäksi Suomen palveluvienti koostuu pääosin IT-palveluista, patenteista ja muista korkean osaamisen palveluista, joilla on korkea jalostusarvo.
Tästä näkökulmasta on yllättävää, kuinka vähän Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan palveluviennistä tiedetään. Alueelta puuttuu yksinkertaisesti keskeinen tietopohja, jota tarvittaisiin sekä aluekehitykseen että elinkeinoelämän kehittämiseen. Concordia on osoittanut, että käsityöllä ja hyvillä laskelmilla on mahdollista arvioida alueellista kokonaisvientiä – myös palveluiden osalta. Olisi äärimmäisen tärkeää, että tätä työtä alettaisiin nyt tehdä järjestelmällisesti koko Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Lars Rosenblad
