Suomen talouskasvu on ollut heikkoa jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kasvua tarvitaan, jotta syntyy työpaikkoja ja verotuloja, joilla rahoitetaan koulutusta, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta. Nyt kasvu näyttää vihdoin pääsevän vauhtiin. Viennistä elävän maamme yrityksillä on kasvun avaimet käsissään, mutta liikenne- ja viestintäministeriö uhkaa niitä lukkojen vaihdolla. Ministeriön ehdotus luopua valtion rahoituksesta kotimaan lentoliikenteelle ja siirtää osa lentoasemista muiden kuin Finavian ylläpidettäväksi tyrmistyttää.
Suomessa lentoliikenteestä käytävä keskustelu näyttää jälleen kerran käpertyvän mikrotasolle: yhteyksien kyseenalaistamiseen ja lakkauttamiseen, ja lentoasemien ylläpidosta luopumiseen, joka voi edelleen johtaa jopa niiden sulkemiseen. Keskustelusta puuttuu laajempi näkemys siitä, mihin kaikkeen lentoasemaverkosto ja lentoliikenne vaikuttavat.
Lentoyhteydet mahdollistavat viennin ja investoinnit
Pieni maamme elää viennistä, ja viennin edistäminen kaikin tavoin on koko hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden elinehto. Suomen vienti jää selvästi jälkeen kilpailijamaistaan. Viro on ohittanut Suomen, Ruotsi vie asukasta kohden noin 40 prosenttia enemmän ja Tanska tuplasti sen mitä Suomi.
Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Maakuntalentojen tärkein tehtävä ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin. Tehokkain tapa luoda edellytyksiä viennille ja sen myötä talouskasvulle on taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle.
Lentoyhteydet mahdollistavat sen, että Suomi on mukana kauppakumppani- ja investointikartoilla. Esimerkiksi Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutuspiirin elinkeinoelämään investoidaan vahvasti nyt ja lähitulevaisuudessa. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolelle ulottuva investointipotentiaali on yli 20 miljardia euroa. Yksi keskeinen syy investointien sijoittumiselle on kansainvälinen saavutettavuus.
Taloudelliset vaikutukset ulottuvat lentoasemien ulkopuolelle
Syksyllä 2024 julkistetun, 13 lentoaseman vaikutusalueella tehdyn selvityksen mukaan vaikutusalueen liikevaihdosta neljäsosa riippuu lentoliikenteestä. Lentoliikenteestä riippuvaa liikevaihtoa näillä alueilla oli 38 miljardia euroa vuonna 2023. Samanaikaisesti lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä oli noin 21 miljoonaa euroa eli noin puoli promillea lentoliikenteen mahdollistamasta liikevaihdosta.
Lentoliikenteen vaikutukset talouteen ovat 98-prosenttisesti katalyyttisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenne on kietoutunut laajasti ja syvälle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaan: se luo työpaikkoja, mahdollistaa kasvua ja tuo verotuloja. Vaikutukset ovat niin merkittäviä, että on vaikea nähdä muita ratkaisuja, jotka vahvistaisivat elinvoimaa yhtä paljon.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on siis riippuvainen lentoliikenteestä. Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 2,3 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut lähes puoleen näille alueille tehdyistä investoinneista.
Lentoasemaverkostosta haettavia säästöjä on siksi arvioitava suhteessa vaikutuksiin vientiin, investointeihin, työpaikkoihin ja verotuloihin. Lyhyen aikavälin säästöt aiheuttaisivat katalyyttisten vaikutustensa vuoksi isoja kansantaloudellisia menetyksiä. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Kattava verkko turvaa huoltovarmuutta ja puolustuskykyä
Maantieteellisesti hajautettu verkko tarjoaa huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn näkökulmasta vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, jos jokin lentoasema tai sen maayhteydet häiriintyvät. Se tukee myös liittolaisavun vastaanottamista sekä joukkojen ja materiaalin nopeita siirtoja sinne, missä niitä tarvitaan.
Lentoasemia tarvitaan lisäksi kiireellisiin lääkinnällisiin kuljetuksiin, kriittisten varaosien ja laitteiden toimituksiin sekä viranomaistoimintaan. Näiden tehtävien turvaaminen edellyttää käyttövalmista infrastruktuuria, osaavaa henkilöstöä, polttoainetta ja toimivia lentoasemapalveluja.
Verkon säilyttämistä ja kehittämistä on siksi tarkasteltava koko maan turvallisuuden näkökulmasta. Lentoasemien siirtäminen pois Finavian ylläpidosta saattaisi vaarantaa niiden toimintavalmiutta tai kykyä palvella huoltovarmuuden ja puolustuksen tarpeita. Näiden tehtävien jatkuvuus ja rahoitus on varmistettava.
Ruotsissa ehdotetaan vahvempaa valtion vastuuta
Ruotsi rajasi 2000-luvulla valtion vastuuta lentoasemista tehostaakseen toimintaa ja kohdentaakseen resurssit valtakunnallisesti tärkeimpään kymmenen kentän verkkoon. Muiden kenttien vastuuta siirrettiin kunnille ja alueellisille toimijoille.
Pari viikkoa sitten julkaistu, Ruotsin hallituksen tilaama selvitys ehdottaa suunnanmuutosta: valtion lentoasemaverkkoa laajennettaisiin 19 lentoasemaan, rahoitusvastuuta vahvistettaisiin ja lentoasemaverkon turvaamisesta säädettäisiin lailla. Nyt ehdotettu suunnanmuutos perustuu lentoasemien valtakunnallisen turvallisuus- ja valmiusmerkityksen kasvuun samalla, kun paikallisen rahoituksen ja kaupallisen liikenteen edellytykset ovat heikentyneet.
Valtion rahoitus turvaa yhteiskunnalliset tehtävät
Suomessa tulisi erottaa kaksi kysymystä: lentoasemien kannattavuus niitä ylläpitävälle Finavialle ja lentoasemien merkitys Suomelle. Nyt näyttää siltä, että keskustelussa ei huomioida riittävästi kokonaiskuvaa. Valtio tarvitsee kenttiä vientiteollisuuden, huoltovarmuuden ja puolustuksen vuoksi, ja näiden tehtävien rahoitus pitäisi määritellä näkyvästi.
Julkinen liikenneinfra on usein kulu. Julkisen infran tarkoituksena ei ole sellaisenaan tuottaa voittoa vaan mahdollistaa taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten liikkuminen. Näistä taloudellinen lisäarvo syntyy. Muistutettakoon, että valtio tukee myös tieinfraa, rautateitä, linja-auto- ja junavuoroja sekä satamia. Lentoasemaverkoston ja -liikenteen ei tule olla poikkeus.
Valtion tehtävä on luoda edellytyksiä viennille. Valtion ostoliikenteenä järjestettävien lentoyhteyksien jatkuvuus ja kehittäminen on turvattava. Samalla on huolehdittava jo nyt markkinaehtoisesti toimivien asemien kehittämisestä.
Puhe kannattamattomista lentokentistä sivuuttaa sen, mitä yhteydet mahdollistavat yrityksille ja Suomelle – ja mitä niiden menettäminen maksaisi.
Paula Erkkilä
toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
