Kiinteä yhteys piirtäisi tulevaisuuden logistiikkakartan uusiksi
”Primärt säkerställer en fast förbindelse näringslivets behov. Här pratar vi om logistik, arbetskraft, verksamhetsförutsättningar, sammankopplade energinätverk och investeringsvilja. Andra områden som gynnas är sjukvård, utbildning, turism och grön omställning. Och då har vi inte nämnt dagens geopolitiska situation”, säger Mathias Lindström, direktör för Kvarkenrådet och Hans Lindberg, ordförande för Kvarkenrådets infrastrukturgrupp och kommunalråd i Umeå.
”Ensisijaisesti kiinteä yhteys varmistaa liike-elämän tarpeet. Kyse on logistiikasta, työvoimasta, liiketoimintaedellytyksistä, yhteenliitetyistä energiaverkoista ja investointihalukkuudesta. Muita hyötyviä aloja ovat terveydenhuolto, koulutus, matkailu ja vihreä siirtymä. Ja nykyistä geopoliittista tilannetta ei ole vielä edes mainittu”, sanovat Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström ja Merenkurkun neuvoston infrastruktuuriryhmän sekä Uumajan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Lindberg.
De är övertygade om att en fast förbindelse mellan Vasa och Umeå behövs. – Men den är inte ett mål i sig, utan ett medel för att uppnå en lång rad positiva effekter och koppla ihop de livskraftiga regionerna i norra Norden, betonar de.
Industrin måste kunna hålla i gång
I dag flödar 95 procent av allt gods in och ut via hamnarna. En fast förbindelse skulle säkerställa att industrin har alternativa vägar ut i världen.
– Näringslivscentralen har utrett vad som händer i Finland om hamnarna blockeras på grund av krig eller långvariga strejker. Då finns bara landvägen via Torneå-Haparanda kvar och då räcker inte kapaciteten till på långa vägar, säger Lindström.
Kriget i Ukraina och det spända geopolitiska läget har aktualiserat vikten av säkerhet och kontinuitet och betydelsen av öst-västliga förbindelser i norra Europa. Även på EU-nivå prioriteras infrastruktur med flera användningsändamål.
Miten käy Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen?
Kiinteä yhteys yhdistäisi energiaverkot, vastaisi teollisuuden kuljetustarpeisiin ja -turvallisuuteen sekä varmistaisi sotilaallisen liikkuvuuden valmiustilassa ja kasvattaisi huoltovarmuutta. – Nykyisin suuri osa rahdista liikkuu pohjois-etelä- eikä itä-länsi-suunnassa. Muutos voisi antaa alueillemme todellisen boostin, Lindberg sanoo.
Hän korostaa, että lautta ja kiinteä yhteys täydentävät toisiaan. Kun Uumaja ja Vaasa aloittivat lauttaliikenteen, monet olivat kriittisiä eivätkä pitäneet sitä kunnille kuuluvana tehtävänä. – Ensimmäisen lautan aikana saimme matkustajamäärän kasvatettua 50 000:stä yli 200 000:een. Se osoitti, että kysyntää oli. Uuden lautan myötä olemme noin 300 000 matkustajassa ja rahtiliikenne kasvaa jatkuvasti. Ei kai kukaan silloin alussa odottanut tällaista kasvua, Lindberg sanoo.
Lautta liikennöi aikataulun mukaan, ja sen rajallinen kapasiteetti alkaa olla käytetty. Kiinteä yhteys piirtäisi logistiikkaketjut uudelleen niin Suomessa kuin Ruotsissa. – Muualla, missä kiinteitä yhteyksiä on rakennettu, ei lauttaliikenne ole vähentynyt vaan pikemminkin kasvanut. Katsotaan vaikka Englannin kanaalia ja Öresundin seutua, jossa on syntynyt myös vahva työmarkkina-alue, Lindström sanoo.
Koolla on merkitystä
Uumaja arvioi, että ollakseen dynaaminen työmarkkina vaatii jatkossa vähintään 200 000 asukasta. Uumaja ja Vaasa muodostavat noin 300 000 ihmisen alueen. – Sairaaloidemme ja yliopistojemme välillä on jo vakiintunut yhteistyö, ja alle tunnin pendelöintiaika hyödyttäisi varmasti työmarkkinaa. Voimme vain arvailla pienen osan kaikista niistä vaikutuksista, joita syntyisi, sanoo Lindberg.
Molemmat korostavat, että tämä on pitkänlinjan projekti, joka luo paremmat edellytykset teollisuudelle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Ei myöskään voi sokeasti tuijottaa vain nykyisiä lukuja, vaan on varauduttava tulevaisuuteen. – Venäjä ei pysy suljettuna aina ja ikuisesti. Kiinteä yhteys rajan taas avautuessa muuttaisi alueemme tärkeäksi solmukohdaksi itä-länsisuunnassa ja päinvastoin, huomauttaa Lindström.
Lindström mainitsee myös matkailun, joka tuo paljon rahaa seudulle. – Maailman pisin silta loisi wow-efektin, joka toisi varmasti lisää matkailijoita. Ei myöskään pidä vähätellä työllistävää vaikutusta, joka tällaisen yhteyden rakentamisella olisi.
Vänder kartan upp och ner
Betydelsen av en fast förbindelse är en komplex fråga som ofta förenklas i den offentliga debatten och det är lätt att stirra sig blind på enbart den konkreta förbindelsen. Viktiga faktorer är dragning, nyttor, vad betyder en större arbetsmarknad för regionen och hur förändras logistiknätverken?
Ofta förbises att det här projektet knyter samman tre länder; Finland, Sverige och Norge och gör dem tillgängliga i öst-västlig riktning. Enligt Lindberg överväger många globala logistikföretag trafik över Arktis, en cirka 40 procent kortare väg, i stället för att gå genom Suezkanalen till Asien. Hur kommer logistikkedjorna då att ritas om?
– När vi zoomar ut så handlar det inte bara om transporter mellan Vasa och Umeå utan om hela världen. I logistikhänseende blir vår region då mycket central. När sedan Ryssland öppnas igen för tågtransporter så tjänar man två veckor tid jämfört med sjövägen genom Suez. Då är vår region en eventuell lösning även för Asien, säger Lindberg.
Vad händer härnäst?
Trafikledsverket har inlett en utredning och konsulter har valts för att göra analyser av möjliga dragningar, synergieffekter och mera omfattande bedömningar av effekterna. Kvarkenrådet kommer dessutom att utreda möjliga finansieringslösningar. Trafikledsverkets rapport ska vara färdig i maj 2025.
– Kom ihåg att rapporten bara är underlag för politiska beslut. Varken ritningar eller finansieringslösningar kommer vara färdiga då. För att projektet ska kunna gå vidare så behöver Finlands och Sveriges regeringar vara överens och mycket samspelta, konstaterar Lindström.
TEXT: RAINER AHLVIK
SUOMENKIELINEN KÄÄNNÖS: MIA BRÄNNBACKA
FOTON | KUVAT: DE INTERVJUADE | HAASTATELLUT
