Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse työpaikoista, energialaskuista ja siitä, kuinka varautunut yhteiskuntamme on tuleviin kriiseihin.
Lähes jokaisessa Pohjanmaan maakunnan kunnassa on suunnitteilla mittavia vihreän siirtymän investointeja. Julkisesti tiedossa olevien suunnitelmien arvo on jo yli 30 miljardia euroa. Summa on hurja, kun sitä verrataan Pohjanmaalla tyypilliseen vuotuiseen 1,7 miljardin euron investointiaktiviteettiin. Kunnissa kaivataan kipeästi uusia talouskasvun lähteitä, ja vihreä siirtymä on potentiaalisista kasvulähteistä tällä hetkellä yksi tärkeimmistä.
Kun rakennamme omaa uusiutuvaa energiantuotantoa, vähähiilistämme teollisuuttamme ja sähköistämme liikennettä ja lämmitystä, rahaa jää enemmän alueen ja Suomen talouteen. Ilmastotyö myös vahvistaa kilpailukykyämme maailmanmarkkinoilla, luo edellytyksiä talouskasvulle sekä lopulta pienentää elämisen ja yrittämisen kustannuksia. Siirtymä luo uutta kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille.
Ilmastoteot liittyvät erottamattomasti kokonaisturvallisuuteen. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista vähentää energiariippuvuuttamme tuontienergiasta ja vahvistaa huoltovarmuutta. Energiaomavaraisuus luo turvaa geopoliittisilta painostusyrityksiltä ja arvaamattomilta maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluilta. Pohjanmaalla kaukolämmön tuotannossa riippuvuutta ulkomaisista polttoaineista on jo pienennetty merkittävästi, mutta sitä voidaan edelleen edistää muun muassa tieliikennettä sähköistämällä.
Talous- ja turvallisuushyötyjen toteutuminen edellyttää yksittäisiä hallitus- ja valtuustokausia ylittävää, johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Yritykset, kunnat ja kotitaloudet uskaltavat investoida ilmastoratkaisuihin vain, jos ne voivat luottaa siihen, ettei suunta muutu joka vaalikaudella. Poukkoilevan ilmastopolitiikan seurauksena syntyy epävarmuutta, pysähtyneitä hankkeita ja menetettyjä työpaikkoja.
Ilmastopolitiikan toteutuksessa aluetuntemus on valttia. Paikalliset päättäjät tietävät parhaiten, miten kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan omalla alueella sen ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Ilman tätä ruohonjuuritason tietämyksen hyödyntämistä ja paikallista työtä strategiat eivät muutu todellisuudeksi.
Useat Pohjanmaan kunnista ovat Suomen johtavia ilmastokuntia, joissa on tehty työtä laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Työn veturina on Vaasa, joka sijoittuu suurempien kaupunkien vertailussa viiden parhaan kaupungin joukkoon. Suomen ympäristökeskuksen mukaan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet jo 39 prosenttia vuosina 1990–2023. Matkaa tavoitteisiin kuitenkin on, sillä nykytoimin maakunta jäänee hieman kansallisesta 60 prosentin päästövähennystavoitteesta vuosina 1990–2030.
Kuntien ilmastoteot vaikuttavat koko Suomen menestykseen ja kilpailukykyyn. Jokainen asennettu aurinkopaneeli, kuntien ilmasto-ohjelma ja alueelle saatu vihreä investointi rakentaa pala palalta kestävämpää Suomea meidän kaikkien eduksi. Toiminnallaan kunnat viestivät, että Suomessa ilmastonmuutos otetaan tosissaan.
Santtu Karhinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Paula Erkkilä, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
