Alueen saavutettavuus, luotettavat, vähäpäästöiset ja turvalliset yhteydet maailmalle sekä logistiikkakustannukset ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Maanteiden, meri-, rautatie- sekä lentoliikenteen yhteyksien ja aikataulujen on vastattava yritysten tavara- ja henkilökuljetusten moninaisiin tarpeisiin. Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja Nato-jäsenyys nostavat läntiset yhteydet nyt uuteen merkitykseen.
Vihreä siirtymä on vahvana ajurina kauppakamarialueen teollisuudelle. Teollisuuden arvoketjuissa logistiikkaa tulee kehittää entistä paremmaksi, koska saavutettavuudella ja infran kunnolla on suuri merkitys liikenteen päästövähennyksiin ja sitä kautta koko arvoketjuun. Lisäksi seudun kestävää ja vastuullista teknologiaa ja ratkaisuja pitää saada maailmalle. Investointien houkuttelu edellyttää, että pullonkauloja puretaan ennakoivasti ja investoinneille luodaan edellytykset. Kestävä, tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä on yksi avain investointien houkuttelussa ja laadukkaan toimintaympäristön muodostamisessa.
Menneen syksyn aikana kauppakamari on tehnyt vaikuttamistyötä liittyen yleisesti liikenneinfran kehittämiseen sekä eri liikennemuotoihin. Kauppakamari on vaikuttanut muiden muassa maanteiden nopeusrajoituskysymyksessä sekä liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraan liittyvässä kysymyksessä. Myös keskusteluja liikenteestä on käyty lukuisissa tapaamisissa, esimerkiksi Finnairin, VR:n, Väylän ja Suomen Satamat ry:n kanssa.
Vaikuttavalla, monen tahon yhteisellä edunvalvonnalla saatiin alkuvuoden aikana turvattua Kokkola-Pietarsaaren ja Helsingin välisen lentoliikenteen jatkuminen maaliskuuhun 2026 saakka, kun Finnair voitti reitin kilpailutuksen. Syksyn budjettiriihi toi seudulle rahoitusta Vaasan yhdystielle, Suupohjan radalle sekä valtatielle 8 Kokkolan kohdalle, Pietarsaareen ja Kristiinankaupunkiin.
Pohjanmaan kauppakamarin aloitteesta toteutettiin kahdeksan kauppakamarin tilauksesta selvitys lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tutkimuskohteena olevien 13 lentoaseman vaikutusalueen lentoliikenneriippuvainen vuoden 2023 liikevaihto, eli vienti, oli 38 miljardia euroa. Neljännes yritysten liikevaihdosta osoittautui suoraan lentoliikenteestä riippuvaiseksi.
Selvitys sai erittäin laajan näkyvyyden medioissa ja siitä on kirjoitettu artikkeleita koko syksyn ajan. Paula Erkkilä kirjoitti aiheesta Kauppalehden Debatti-palstalla, ja tuoreimpana aiheeseen tarttui Helsingin Sanomat joulukuun alussa, ja Paula Erkkilä kirjoitti vastineen artikkeliin.
Selvityksen tuloksista on kerrottu laajasti myös päätöksentekijöille. Selvityksen pohjalta tehty kirjelmä on toimitettu Liikenne 12-suunnitelman parlamentaariselle työryhmälle, liikenne- ja viestintäministeriöön ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle.
Osaavaan työvoimaan liittyvä vaikuttamistyö syksyllä 2024
Alueen vetovoimaan ja investointeihin liittyvä vaikuttamistyö syksyllä 2024
