Toimitusjohtajamme Paula Erkkilä kirjoittaa kolumnia Keskipohjanmaahan. Muutaman viikon välein hän tarkastelee maailmaa ”kamarin ikkunasta”, kuten hän on palstansa nimennyt. Kolumneissaan hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumiakin puheenaiheita.
Kolumni julkaistiin painetussa Keskipohjanmaassa lauantaina 12.4.2025.
Suomen startup-yhteisö julkaisi viime syksynä visionsa vuodelle 2040: maailman kymmenestä arvokkaimmasta firmasta yksi tulee Suomesta. Tällä hetkellä olemme kaukana siitä. Ja tie kohti vision toteutumista näyttää kiviseltä.
Kun seuraa vaalikevään maustamaa poliittista debattia, niin yhden mukaan olemme ajamassa kovaa vauhtia karille ja toisen mielestä meitä nostetaan hartiavoimin syvän kuopan pohjalta, jonne edelliset hallitukset ovat yhteiskuntaamme huolella kaivaneet. Kun näitä ristiriitaisia viestejä kuuntelee, vaikuttaa, että Suomessa keskitytään rakentamisen sijaan riitelemään. Riitelyllä ei rakenneta perustuksia yksisarvisille – eikä oikein muillekaan yrityksille.
Kasvu ei palaa itsestään, ja siksi pääministeri asetti Risto Murron kasvuriihineen kätilöimään Suomelle ratkaisuja talouskasvuun. Lopputuloksena pullahti ulos kymmenittäin ehdotuksia, joilla vauhditetaan kasvua ja uudistetaan yritystoimintaa. Ne vaativat poliittista tahtoa ja päätöksiä, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, työllistämään ja kasvamaan.
Tähän tarvitaan myös yritysten halua. Potentiaalisimmat kasvuyritykset löytyvät nykyisten pk-yritysten joukosta. Näistä kuitenkin selkeä vähemmistö tähtää kasvuun. 14 prosenttia kaikista työnantajayrityksistä on kasvuyrityksiä. Missä halu luuraa?
Perusasiat ovat kuitenkin kunnossa ja Maslowin tarvehierarkiaa soveltaen kaikki edellytykset korkeimman tason itsensä toteuttamiselle, innovoinnille, on kunnossa. Olemmehan jo kahdeksatta kertaa peräjälkeen maailman onnellisin maa. Onko onnellisuus kuitenkin akilleenkantapäämme? Liian tyytyväinen mielentila tekee laiskaksi, vie kehittymisen palon ja halun ottaa riskejä.
Palataan niihin potentiaalisiin yksisarvisiin. Etla toi esiin, että tuottavuusvaikutuksiltaan viime vuosien kymmenen parhaan toimialan joukossa noin puolet olivat sellaisia, joiden pääasiallinen kysyntä syntyy ikääntyvän Suomen sisäisestä kysynnästä. Tämä voi olla hyvä kasvun ajuri hautakivibisnekselle, mutta ei kovin monelle muulle. Uudistumista yrityksissä siis tarvitaan.
Maailmantaloudessa on meneillään uusjako, jossa puhtaan siirtymän edelläkävijät näyttävät suunnan ja saavat suurimman hyödyn. EK:n selvityksen mukaan yhden prosenttiyksikön nopeampi talouskasvu toisi kymmenessä vuodessa 66 miljardia euroa lisää verotuloja. Kyse ei ole siis yksittäisten yritysten menestyksestä, vaan samalla rakennetaan kestävää tulevaisuutta Suomen tuleville sukupolville. Jos taas oikein huonosti käy, ensi vuonna Suomen pysähtynyt talous saavuttaa täysi-ikäisyyden.
