Valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä ja on pyytänyt näkemyksiä veron valmistelun tueksi. Matkailijaverolla tarkoitetaan yleensä lyhytaikaisen majoittumisen yhteydessä perittävää veroa tai maksua. Vastaavia majoittumiseen liittyviä maksuja on käytössä monissa Euroopan unionin jäsenmaissa.
Pääosin matkailijavero on kuitenkin Euroopan kaupungeissa vastikkeellinen sisältäen esimerkiksi paikallisliikenteen vapaan käytön. Toisin sanoen se voi olla toimiva konsepti turistikohteissa, joissa verolla on selkeä tavoite, kuten yksityisautoilun vähentäminen tai hallitsemattomaksi paisuneen matkailun vähentäminen.
Suomen matkailu kehittyy heikommin kuin muualla Euroopassa. Ala on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksista ja maamme talouden heikosta kehityksestä. Heikkoutena ovat lisäksi EU:n kireimpiin kuuluva matkailualan verotus ja siitä aiheutuva heikko kannattavuus, EU:n korkeimpiin kuuluva kustannustaso, heikko tunnettuus ja saavutettavuus.
Hallitusohjelmassa on tunnistettu matkailun kasvupotentiaali ja kirjattu tavoite edistää matkailua. Käytännössä matkailun tilannetta on kuitenkin vaikeutettu korottamalla arvonlisä- ja alkoholiveroja. Matkailijaveron käyttöönotto heikentäisi tilannetta entisestään.
Korkea verotus heikentää nykyisellään Suomen matkailun kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Matkailu- ja ravitsemisalan arvonlisävero korotettiin Suomessa vuoden 2025 alussa 10 prosentista 14 prosenttiin. Vaikka verotusta kevennettiin tämän vuoden alusta puolella prosenttiyksiköllä, verotaso on edelleen kova. Majoituksen arvonlisävero on EU:n toiseksi korkein.
Yli puolet hotellien myynnistä on ruokaa ja juomaa. Ruoan arvonlisävero on EU:n kuudenneksi korkein, ja alkoholin verotus EU:n korkein. Matkailijaveroa soveltavissa maissa majoituksen verotaso on selvästi Suomea alhaisempi ja matkailualan harmaa talous on huomattavasti Suomea suurempi.
Näkemyksemme mukaan matkailijavero ei sovellu Suomeen, saati alueellemme. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa matkailu on muuhun elinkeinotoimintaan nähden vähäisempää. Päinvastoin palvelusektoria olisi vahvistettava, jotta se kehittyy ja siihen investoitaisiin nopeasti kasvavan teollisuuden rinnalla.
Tällä hetkellä palvelusektorista ja etenkin vähäisestä majoituskapasiteetista on jo tullut pullonkaula arkipäivien työmatkustamiselle. Investointeja ja uusia yrityksiä kipeästi kaipaava ala ei voi kantaa kasvavaa verokuormaa. Lisäksi majoitussektorilla on seudulla paljon pieniä toimijoita, joille matkailijavero toisi kohtuutonta uutta byrokratiaa vähentäen alan houkuttelevuutta entisestään.
Aloite matkailijaverosta on noussut esiin Rovaniemellä, jossa ammattimainen majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on kasvanut hallitsemattomaksi. Matkailijavero ei kuitenkaan ratkaisi tätä ongelmaa, sillä se kohdistuisi hotelleihin. Ammattimaista majoitustoimintaan asuinkerrostaloissa harjoittavilta veroa ei kyettäisi keräämään. Siksi matkailijavero vääristäisi kilpailua hotellien, hostellien ja leirintäalueiden sekä toisaalta ammattimaista asuntomajoitustoimintaa harjoittavien kesken.
Näiden seikkojen valossa emme kannata matkailijaveron käyttöönottoa Suomessa emmekä alueellisesti.
