OP Pohjolan senioriekonomistin Joona Widgrénin makrotalouskatsaus
Maailmantalous on pärjännyt tänä vuonna selvästi paremmin kuin moni odotti tai pelkäsi. Kauppapoliittinen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet eivät ole pysäyttäneet kasvua, ja suhdanneluvut ovat viime kuukausina olleet enimmäkseen hyviä. Teollisuuden ja maailmankaupan näkymät ovat parantuneet, ja vauhtia on tuonut etenkin tekoälyinvestointien nopea kasvu.
Talouden tilanne voi kuitenkin kääntyä nopeasti. Lähi-idän kriisin edelleen jatkuessa öljystä maksetaan nyt 100–110 dollaria barrelilta. Jos hinta jää pitkäksi aikaa tälle tasolle, inflaatio ei hidastu odotetusti, kotitalouksien ostovoima heikkenee ja korot pysyvät korkeina. Pahimmin iskun ottavat vastaan energiaintensiiviset maat.
Suomen kannalta maailmalla on mennyt yllättävän hyvin. Teollisuuden piristyminen ja maailmankaupan kasvu näkyvät jo vientiluvuissa, ja investoinnit ovat kääntyneet nousuun. Tilastojen tarkennuttua näyttää myös siltä, että elpyminen alkoi aiemmin kuin vielä jonkin aikaa sitten uskottiin.
Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä kasvu näyttää kiihtyneen, ja suhdanneindikaattorit viittaavat yli kahden prosentin kasvuvauhtiin. Jos suunta pitää, talous kasvaa vuosina 2026–2027 nopeammin kuin kertaakaan sitten vuosien 2017–2018.
Toistaiseksi kasvu on nojannut lähinnä vientiin ja investointeihin. Odotuksissa on, että jatkossa elpyminen tarttuu hiljalleen myös kulutukseen ja työmarkkinoille. Merkkejä on jo nähtävissä. Yritysten luottamus on vahvistunut, suuret datakeskushankkeet tukevat rakentamista, ja pitkään heikentynyt työllisyys näytti elokuussa viimein kääntyvän kasvuun. Työttömyyskin laski.
Rahaa kulutukseen kotitalouksilla kyllä olisi. Säästämisaste on korkea, ja käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna lähes kaksi prosenttia. Pelkkä ostovoima ei kuitenkaan vie ihmisiä kauppoihin. Ratkaisevaa on, uskaltavatko he luottaa omaan talouteensa ja siihen, että työpaikka säilyy. Odotamme kuitenkin kulutuksen kasvun kiihtyvän hiljalleen.
Kallistuva energia on elpymiselle selvä vastatuuli. Inflaation viimeaikainen kiihtyminen Suomessa johtuu pääosin energiasta, etenkin polttoaineista. Muihin tuotteisiin ja palveluihin hintapaineet eivät ole juuri levinneet, ja pohjainflaatio on pysynyt maltillisena, joten inflaatiokierteestä ei ole kyse. Vaikka hintojen nousu ei leviäisikään laajemmin, tuntuu energian korkeampi hintakin kotitalouksien kukkarossa.
Näkymät ovat nyt paremmat kuin vielä hetki sitten arvioitiin, mutta vahvasta noususuhdanteesta on liian aikaista puhua. Suurin kysymysmerkki on Lähi-itä. Pitkittyvä kriisi pitäisi energian hinnan ja korot korkealla ja söisi kysyntää Suomen vientimarkkinoilla. Jos tilanne taas rauhoittuu, voi nykyiset ennusteet osoittautua jopa maltillisiksi.
Tämä makrotalouskatsaus on julkaistu Business Panel -suhdannekyselyn yhteydessä.
Tutustu Business Panelin tuloksiin.
