Koronapandemian toinen aalto aiheuttaa vaikean tilanteen etenkin teollisuudessa. Tilauskirjat ovat ohuet ja sovittuja projekteja lykätään. Matkustusrajoitukset vaikeuttavat uusien kauppojen saamista ja muun muassa asentajien on vaikea päästä maailmalle. Karanteenit mahdollisesti molemmissa päissä vaikeuttavat liikkumista ja samaan aikaan lentoyhteydet ovat hyvin rajalliset. Viennistä elävälle kauppakamarialueellemme tilanne on vähintäänkin haastava.
Luottamuksen palautuminen on avainkysymys erityisesti Euroopalle. Nopea palautuminen on jo paikoitellen alkanut, mutta matkustusrajoitukset ja pelko pandemian toisesta aallosta vaikeuttavat suomalaisten pääsyä markkinoille. Nyt tarvitaankin valtiovallan toimia kustannustuen jatkamisesta teollisuudelle ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Lisäbudjetissa varatusta 300 miljoonan euron kustannustuesta on käytetty vasta 100 miljoonaa. Asetusmuutoksella ja kriteerien lieventämisellä voitaisiin moni yritys ja työpaikka säilyttää.
EU:n sopimasta 750 miljardin euron tukipaketista Suomelle on allokoitu 3 miljardia euroa. Tästä summasta alueemme on saatava oma osansa. Ottaen huomioon tavoitteet kestävästä kehityksestä ja ympäristöpainotuksista meidän tulee tavoitella merkittävää osaa kansallisesti jaettavista rahoista. Tutkimushankkeisiin ja suuriin projekteihin tulee päästä mukaan. Tämä on aktiivisen työn ja edunvalvonnan tehtävä. Kauppakamari tulee syksyn aikana panostamaan tähän edunvalvontaan ja hankkeista tiedottamiseen yrityksille.
Tämäkin kriisi menee aikanaan ohitse, mutta työllisyysasteen nostamisesta ja Suomen kilpailukyvystä on pidettävä kiinni, jos haluamme säilyttää korkean elintasomme. Yrittäjien ja työntekijöiden verotuksen kiristäminen ei palvele Suomen kilpailukykyä. Vertailukohtana tässä voidaan käyttää, vaikka kilpailijamaitamme Ruotsia ja Saksaa.
