Viime viikkoina ja päivinä on meno markkinoilla ollut kuoppaista. On vaikeaa tarjota tietoa, joka ei vanhenisi nopeasti. Kurssit sahaavat siinä missä tullipäätöksetkin, ja vientiyritykset ihmettelevät, millä ehdoilla kauppaa tehdään huomenna. Aamu ei aina ole iltaa viisaampi.
Trumpin tullit ovat osoittautuneet sekä talouden että politiikan järeiksi välineiksi. Metodit, tyyli ja mittakaava ovat poikkeuksellisia, ja pörssipaniikin alla on vaikea nähdä poliittisten toimien johdonmukaisuutta.
Trumpilla on kuitenkin ollut luutuneita, osin virheellisiin käsityksiin perustuvia periaatteita ainakin 1980-luvulta lähtien. Ensimmäinen liittyy ystävällismielisiin suhteisiin Neuvostoliiton/Venäjän kanssa kilpailun ja vihollisuuden sijaan. Toinen poliittinen tavoite on ollut Naton rahoituksen uudistus. Kolmas liittyy kauppataseisiin: Trump vaati jo 1980-luvulla, että Japanin elektroniikkateollisuudelle asetetaan tiukat tullit. Tässä näkyy myös Trumpin vanhakantainen pitäytyminen yksinomaan tavarakaupan tasevertailussa, vaikka palveluiden kaupassa Yhdysvalloilla on huomattava ylijäämä suhteessa Eurooppaan.
Presidentti Trump uskoo kauppapolitiikan keinoin voivansa vahvistaa teollista tuotantoa Yhdysvalloissa, vastata ”epäreiluun” kansainväliseen kauppaan, vähentää tavarakaupan alijäämäänsä, hillitä Kiinan vaikutusvallan kasvua – ja rahoittaa tullien avulla kroonisesti alijäämäistä liittovaltiobudjettia ja luvattuja veronalennuksia. Dollaria halutaan heikentää. Vielä ei tiedetä, onnistuuko Trump näillä valituilla toimilla saavuttamaan tavoitteitaan.
Siteeraan ICC:n pääsihteeriä John H.W. Dentonia viikon takaa. Tämä mielestäni pätee edelleen:
”This is, without doubt, a shock to the global trading system but it need not result in a systemic crisis… The U.S. is an economic superpower but only accounts for 13 percent of global imports… We continue to encourage governments to place an emphasis on negotiation and de-escalation to the greatest extent possible — tariff retaliation is a lose-lose game.”
On todennäköistä, että joka tapauksessa Yhdysvaltain korkeampi tullitaso on tullut jäädäkseen, ja erilaisia vapaakauppa-alueita tullaan muodostamaan uudessa diilimaailmassa.
Pidetään yhteyttä,
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
