Lausunto hallituksen esitysluonnokseen liikennepalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (taksit)
Lausunto toimitettu liikenne- ja viestintäministeriölle 5.6.2025
Yleistä
Hallitusohjelman mukaisesti esitysluonnoksella tavoitellaan sääntelylle pohjaa, joka tähtää kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen, taksin saatavuuden edistämiseen, asiakasryhmien huomioimiseen sekä taksiliikenteen valvonnan tehostamiseen ja harmaan talouden kitkemiseen. Vaatimukset taksamittarista, rekisteröinnistä ja liittämisestä liikenneluvalle sekä erityisistä taksikilvistä yhdistettynä koulutukseen ja osaamisen varmistamiseen ovat tarpeelliset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kokonaisuudessaan hyvästä esitysluonnoksesta haluamme nostaa erityisesti seuraavien merkitystä:
Taksien tunnistaminen
Erityiset rekisterikilvet
Kannatamme taksien erityistä rekisterikilpeä koskevaa vaatimusta. Sillä mahdollistetaan tehokas valvonta niin viranomaisille kuin asiakkaille. Erityisen rekisterikilven vaatimus ei nosta kynnystä ryhtyä taksiyrittäjäksi, sillä yrittäjälle koituva kustannus (13 €) ei ole kohtuuton. Erillinen taksikilpi ei estä osa-aikaista taksiliiketoiminnan harjoittamista, mutta sillä voidaan varmistaa, että myös osa-aikaisesti taksiliiketoimintaa harjoittavat tahot noudattavat taksiliikenteelle asetettuja vaatimuksia.
Valvonta
Rekisteröinti yksinomaiseen hallintaan ja liittäminen liikenneluvalle
Kannatamme vaatimusta taksiajoneuvon liittämisestä liikenneluvalle sekä vaatimusta luvanhaltijan rekisteröimisestä ajoneuvon haltijaksi. Taksiajoneuvon liittäminen liikenneluvalle yhdistettynä vaatimukseen luvanhaltijan rekisteröimiseksi ajoneuvon haltijaksi mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Vaatimus estää toisen lukuun liikennöintiä, mikä on valitettavan yleistä tällä hetkellä. Tällä hetkellä liikenneluvan olemassaolo todistetaan liikenteessä tapahtuvan valvonnan yhteydessä lupakopiolla, joita jokainen voi kopioida itse. Valvonnan haasteena on myös se, ettei poliisilla ole rajapintaa liikenneluparekisteriin, mistä voitaisiin tarkistaa luvan voimassaolo valvonnan yhteydessä.
Taksamittari ja taksimatkasta kerättävät tiedot
Kannatamme taksamittarin pakollisuutta taksina käytettävässä ajoneuvossa ja taksamittarin käyttövelvoitetta. Taksamittari mahdollistaa tietojen keräämisen taksimatkoista luotettavasti ja todelliseen mittaustietoon perustuen. Taksamittaria koskevat uudet vaatimukset ovat olennaisia valvonnan lisäämisessä sekä harmaan talouden torjumisessa. Yhä useammat taksiyritykset ottavat vastaan tilauksia useammasta kanavasta. Kokonaisuuden hahmottaminen on nykyisillä tiedonkeruutavoilla haastavaa.
Sovelluspalvelut keräävät nykyisin tiedon ainoastaan sovelluksen kautta tilatuista kuljetuksista sekä maksetuista kilometreistä. Ne eivät kerää tietoja yksityisajojen tai tuloa tuottamattoman ammattiajon määrästä, eikä muiden taksimatkojen osalta, joita ei ole tilattu sovelluksen kautta. Taksamittarin käyttövelvoite on ainoa keino varmistaa, että tiedot kerätään kaikista ajoista yhteismitallisesti.
Taksinkuljettajan ajoluvan myöntämisen edellytykset
Taksinkuljettajan koulutus
Kannatamme esitysluonnoksen mukaista eli vähintään 21 tunnin pakollista koulutusta ajoluvan myöntämisen ehtona riittävän ammattitaidon varmistamiseksi. Pakollinen taksinkuljettajan koulutus on keskeinen keino kaikkien kuljettajien ammattitaidon, taksipalvelujen laadun sekä taksialan arvostuksen ja luottamuksen parantamisessa, sillä vuoden 2018 jälkeen kuljettajien ammattitaidon taso on vaihdellut suuresti pakollisen taksinkuljettajan koulutuksen puuttuessa.
Kannatamme myös pakollista täydennyskoulutusta kaikille, ja täydennyskoulutuksen lisäksi tulisi edellyttää taksinkuljettajan kokeen suorittamista uudelleen ajoluvan uusimisen yhteydessä. Sitä ei kuitenkaan tulisi vaatia niiltä, jotka ovat saaneet ajoluvan ennen vuotta 2018. Heidän osaamistasonsa on varmistettu jo aiemmin vastaavalla koulutuksella.
Muut huomiot
Koska taksimarkkinat ja asiakastarpeet ovat kaupungeissa ja maaseudulla hyvin erilaiset, markkinoiden kehitystä tukevaa taksisääntelyä on haastavaa toteuttaa kaikilla alueilla samanlaisena sovellettavilla säädöksillä.
Maaseudun taksien saatavuusongelmaan yhdeksi syyksi on esitetty hyvinvointialueiden ja KELAn kilpailutusmalleja, joissa kilpailutetaan suuri määrä liikennettä välityskeskusten kesken. Maaseudulla suurin osa taksien matkoista on julkisen sektorin hankintoja, joiden ulkopuolelle jäävät ne toimijat, jotka eivät käytä kilpailun voittanutta välitysyhtiötä. Yksittäisen yrittäjän ei myöskään ole mahdollista vaikuttaa välitysyhtiön määrittelemään kilpailutushintaan. Paikallisissa kuntatasolla tehdyissä kilpailutuksissa kunnat eivät saa suosia paikallisia yrittäjiä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ohjeistuksessaan kieltänyt päivystysajoista sopimisen kilpailulainsäädännön vastaisena toimena. Maaseudun taksipulaan yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että kuljettajat voisivat harvaan asutulla alueella keskenään sopia päivystysajoista. Lainsäädännön jatkovalmistelussa tulisi selvittää, voitaisiinko taksipulasta kärsivillä taksiliikenteen matalan kysynnän alueilla sallia läpinäkyvällä tavalla toteutettu päivystysajoista sopiminen.
