Transatlanttisia suhteita riepottelee jälleen uusi tullimyrsky, joka vaikeuttaa vientiyritysten arkea. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 17.1. asettavansa kymmenen prosentin tullimaksut Suomelle, Tanskalle ja kuudelle muulle Tanskaa Grönlanti-kysymyksessä tukevalle maalle. Maiden olisi maksettava lisätulleja kaikista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista. Trump pelaa siis geopolitiikkaa kauppapolitiikan kortein.
Suomella on EU-maana jo valmiiksi 15 prosentin tullimaksut Yhdysvaltoihin. Trumpin mukaan lisätullit nousevat kesäkuun alusta 25 prosenttiin ja jatkuisivat, kunnes Yhdysvallat on saanut Grönlannin haltuunsa. Käytännössä Suomea uhkaa siis nopeasti kohoava, kymmeniin prosentteihin yltävä tullitaakka.
Vastatulleja kaavaillaan
EU vie Yhdysvaltoihin tavaroita vuosittain noin 500 miljardin euron arvosta. Suomen tavaravienti oli noin seitsemän miljardia euroa vuonna 2024. ETLAn esittämän arvion mukaan Yhdysvaltojen 25 prosentin tullitasolla Suomen bkt:n taso laskisi 0,5–1,6 prosentilla, mutta tämä kuitenkin jakaantuisi useamman vuoden ajalle.
EU harkitsee ottavansa käyttöön jo aiemmin suunnitellun vastatullipaketin, joka kattaisi 93 miljardin euron arvoisen osuuden USA:n tuonnista. EU:n tavaratuonnin arvo Yhdysvalloista oli viimeisen vuoden aikana 558 miljardia euroa. Vastatullit astuisivat voimaan 6. helmikuuta, ellei neuvotteluratkaisua löydy ennen sitä.
Yritykset seuraavat tilannetta
Suomalaisten vientiyritysten näkökulmasta oleellista on, ovatko mahdolliset lisätullit siirrettävissä yhdysvaltalaisten asiakkaiden maksettaviksi. Näyttää siis siltä, että Trump voi jälleen ampua omaan nilkkaansa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Yhdysvalloista ei voi päästää irti. Se on niin iso markkina, että korvaavaa volyymia on vaikeaa löytää.
Trump on totuttanut muun maailman tällaiseen impulsiivisuuteen, ja välittömästi on turha lähteä painamaan paniikkinappulaa. Maailma saattaa näyttää muutaman päivän päästä taas toisenlaiselta.
Yritykset ovat kuitenkin kertoneet seuraavansa tilannetta tarkasti. Osa on ilmoittanut ennakoivansa tilannetta lisäämällä USA:n varastoja. Oletettavaa on, että ylimääräistä byrokratiaa syntyy, jos maahantuontitullit toteutuvat. Vaikka uho ei realisoituisi, spekulaatiot vaikeuttavat meneillään olevia tilausneuvotteluja.
Vapaakaupan aika ei ole ohi
Viikon verran siis saatiin iloita siitä, että vapaakaupan aika ei ole ohi. Neljännesvuosisadan sorvattu Mercosur-sopimus saatiin maaliin. Tämä sopimus avaa Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn markkinat ja poistaa tullit 91 prosentista tavaroista, mikä alentaa yritysten kustannuksia.
Mercosur-alueen 270 miljoonan kuluttajan markkina on valtava ja maiden taloudet ovat kasvusuunnassa. Suomen kauppaa alueen kanssa on selvästi varaa kasvattaa ja monipuolistaa. Tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan osuus Suomen viennistä on alle kaksi prosenttia. Alueelle vieviä yrityksiä on tällä hetkellä noin 700, ja ne työllistävät noin 13 000 henkilöä.
Suomen vienti Mercosur-maihin on tähän asti painottunut koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Lisäksi on viety paperia, pahvia ja kemianteollisuuden tuotteita. Monissa tuoteryhmissä tuontitullit ovat olleet keskimäärin 20 prosenttia. Nyt ne poistuvat asteittain 15 vuoden kuluessa. EU-alueen yritysten arvioidaan säästävän tullimaksuissa yhteensä noin neljä miljardia euroa joka vuosi.
Mutta kyse ei ole vain tulleista. Sopimus purkaa muitakin kaupan esteitä ja tuo ennustettavuutta. Se avaa myös ovia julkisiin hankintoihin Mercosur-maissa, kun eurooppalaiset yritykset asetetaan samalle viivalle paikallisten kanssa. Kokonaisuutena sopimus vahvistaa Suomen taloutta, parantaa yritysten kilpailukykyä ja tukee kasvua.
Kauppasopimus tuo toivottua selkeyttä
Yritysten näkökulmasta ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka uskaltaa nyt toimia? Kauppasopimus ei tee vientipäätöksiä yritysten puolesta. Se ei hanki asiakkaita, rakenna jakelukanavia tai poista markkinoille menon riskejä. Sen sijaan se tekee yhden erittäin tärkeän asian – se vähentää epävarmuutta. Juuri siinä piilee Mercosur-sopimuksen todellinen arvo suomalaisille ja pohjalaisille yrityksille.
Yritystaloudessa kasvu syntyy ennakoitavista pelisäännöistä, toimivasta sopimusympäristöstä ja luottamuksesta siihen, että investointeja ei tarvitse tehdä arpapelillä. Mercosur-sopimus on ennen kaikkea tällainen kasvu- ja skaalaussopimus. Mercosur-sopimus hyödyttää eniten niitä yrityksiä, jotka uskaltavat nyt kasvaa, investoida ja rakentaa pitkäjänteistä läsnäoloa.
Pikavoittoja ei odotettavissa
Pohjalaisyrityksissä ajattelutapa on tuttu. Kasvu ei ole perinteisesti perustunut nopeisiin voittoihin, vaan pitkäjänteisiin investointeihin, tuotannon kehittämiseen ja asiakassuhteisiin, jotka kestävät yli suhdanteiden. Mercosur-maissa on edessä mittavia investointeja teollisuuteen, energiaan, infrastruktuuriin ja digitalisaatioon. Kysyntä kohdistuu ennen kaikkea ratkaisuihin, jotka parantavat tehokkuutta, kestävyyttä ja laatua – ja juuri näissä pohjalaisyrityksillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetu.
Mercosur-sopimuksen ratifioinnin loppuun saattaminen vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Se äänestää sopimuksen hyväksymisestä kuun vaihteessa.
Jännittäviä aikoja eletään siis niin vapaakaupan muurien purkamisen kuin niiden pystyttämisen suhteen.
Paula Erkkilä
toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
