Toimitusjohtajamme Paula Erkkilä kirjoittaa kolumnia Keskipohjanmaahan. Muutaman viikon välein hän tarkastelee maailmaa ”kamarin ikkunasta”, kuten hän on palstansa nimennyt. Kolumneissaan hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumiakin puheenaiheita.
Kolumni julkaistiin painetussa Keskipohjanmaassa lauantaina 6.9.2025.
Suomessa on tällä hetkellä vain yksi merituulivoimapuisto, Porin Tahkoluoto. Hyvin harvalla meistä on siis omakohtaista kokemusta siitä, miten myllyt näkyvät omaan mökkirantaan – saati millaista huminaa ne aiheuttavat. Silti monella lienee mielipide asiaan. Meille tarjoillaan kuvakollaaseja, joissa on aseteltu vierekkäin merituulivoimala, Eiffel-torni, Vapauden patsas ja Näsinneula. Kun näistä ensimmäinen vie korkeudessa voiton, niin on aika ilmeistä, että tuulivoimaan merellä suhtaudutaan vähintäänkin epäilevästi, jopa avoimen negatiivisesti.
Kävin tällä viikolla tutustumassa Tanskan länsirannikon Vesterhav Syd -merituulivoimapuistoon. Puistossa on kaksikymmentä 193 metriä korkeaa voimalaa kymmenen kilometrin päässä rannasta. Puisto tuottaa vihreää sähköä 170 000 kotitalouden kulutuksen verran. Myös Pohjanlahdelle ja Perämerelle on suunnitteilla useita puistoja – mitä voimme oppia Tanskalta?
Tanskalaisten suhtautuminen Vesterhav Sydiin on ollut laajalti positiivista. Vahva paikallinen yhteistyö on vahvistanut myönteistä suhtautumista projektiin. Asukkaiden, mökkiläisten ja kalastajien kanssa on käyty paljon avointa keskustelua, jossa huolia on kuunneltu ja ratkottu.
Alussa monia huoletti maisemavaikutukset. Pelättiin, että voimalat pilaavat kauniin merimaiseman. Asukkaita kuultiin, ja turbiinit sijoitettiin kauemmas rannasta. Lisäksi punaiset tornivalot herättivät kritiikkiä. Tähän reagoitiin asentamalla tutkaohjatut valot, jotka syttyvät vain, kun lähellä on lentävä kone.
Niin maisemaan, ympäristöön kuin paikalliseen elinkeinoon kohdistuneisiin vaikutuksiin on reagoitu aktiivisesti. Kalastajien korvauksista on ollut jonkin verran kiistaa, mutta projektin taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt painavat silti vahvasti vaakakupissa. Joitakin jännitteitä on nähty kalastusyhteisön osalta kompensaatioista, Tanskassa Vattenfall tarjosi asukkaille mahdollisuutta omistusosuuksiin ja siten myös taloudellista hyötyä tuotoista. Hvide Sanden satamaan syntyi uusia työpaikkoja noin 50 ja lisäksi tuli investointeja palvelutiloihin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös, että Vesterhav Sydissä kokeillaan merilevän ja sinisimpukoiden viljelyä turbiinien välisillä köysillä. Eli tutkitaan, miten energia-, ruoka- ja ympäristönsuojelullinen hyöty voidaan yhdistää. Turbiinien lähellä voikin syntyä biologisia elinympäristöjä, jotka houkuttelevat eliölajeja.
Kun fossiilittomia energiaratkaisuja halutaan viedä eteenpäin, on merituulivoima yksi tärkeä osa paletissa. On selvää, että myös haittoja on, mutta monia niistä voidaan pienentää hyvällä suunnittelulla ja sijoittelulla. Rannalle kaukana merellä olevat myllyt eivät näy.
