Paula Erkkilän kolumni Keskipohjanmaassa: Nuorten taloustaidot retuperällä?

Paula Erkkilä

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 17.5.2020

Meidän on annettu ymmärtää viime vuosina, että nuorten talousosaaminen on mahdottoman huonolla tolalla. Näin olemme itse lukuisissa mielipidekyselyissä kertoneet ja niiden tuloksia sitten medioista lukeneet. Mielipiteet ovat kuitenkin vain mielipiteitä. Nyt nuorten taloustaitoja on vihdoin oikeasti mitattu.

Suomi osallistui ensimmäistä kertaa kansainvälisen PISA-tutkimusohjelman talousosaamisen arviointiin yhdessä 19 muun maan kanssa. Toukokuun alussa julkaistut tulokset kertovat, että suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla; Suomi oli tutkimuksen toiseksi paras maa yhdessä Kanadan kanssa. Parhaat taloustaitajat löytyivät Virosta.

Myöskään tilastot maksuhäiriömerkinnöistä eivät oikeuta mielipiteisiimme nuorten talousosaamisesta. Kun maksuhäiriömerkinnän saaneiden määrä on noussut vuodessa lähes 5000 henkilöllä, tuovat valoa synkkään statistiikkaan nimenomaan nuoret. Alle 20-vuotiaiden maksuhäiriöisten määrä on ollut laskussa jo useiden vuosien ajan, ja kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten osuus on pienentynyt. Eniten maksuhäiriöitä on kolmikymppisillä, ja kasvavana ryhmänä ovat eläkeläiset.

Ehkäpä vallitseva mielipide nuorten talousosaamattomuudesta kertoo enemmän huolestamme? Haluamme nuorten pärjäävän elämässään. Jos talouden perusasioita ei opi nuorena, eivät ne välttämättä hoidu aikuisenakaan. Tosiasia kun on, että tämän päivän nuorilla tulee olemaan varsin laihat vanhuusvuodet ilman omia säästöjä tai sijoituksia. Ja vaikeina aikoina talousosaamisen merkitys korostuu.

Meneillään oleva koronakriisi vaikuttaa talouteen, eivätkä nuoretkaan ole immuuneja sen vaikutuksille. Moni on joutunut pettymään tulevan kesän kesätyöpaikan peruuntuessa tai työn aloituksen lykkääntyessä. Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevan tutkimushankkeen tulosten mukaan peräti kolmannes opiskelijoista kertoi menettäneensä luvatun kesätyön.

Talouskasvatuksen edistäminen ja talousongelmien estäminen on kannattava investointi niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Eri tahot työskentelevätkin näiden asioiden parissa. Suomen Pankki johtaa työtä, jossa kartoitetaan talousosaamisen edistämisen nykytilaa ja laaditaan ehdotusta talousosaamisen kansalliseksi strategiaksi. Suomalainen finanssiala on vahvasti mukana taloustaitojen kehittämisessä, pikavippien sääntelyä on kiristetty korkokattojen avulla ja positiivisen luottotietorekisterin valmistelu on käynnissä.

Silti koulun tärkeyttä ei voi sivuuttaa. PISA-tutkimuksessa havaittiin, että koulun merkitys talousosaamisen lisääjänä oli tutkimukseen osallistuneista maista kaikkein voimakkainta juuri Suomessa . Samoin se osoitti, että opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden vahvin yhteys nuorten talousosaamiseen.

Avainpelureita ovat juuri opettajat. Meidän tulee huolehtia siitä, että opettajilla on valmiudet talousasioiden opettamiseen. On huolestuttavaa, että opettajat kertovat talousosaamisensa perustuvan omaan aktiivisuuteen. Seuraava askel onkin lisätä opettajankoulutukseen talousopetusta – josta se puuttuu vielä. Samoin talousosaamisen ylläpitäminen täydennyskoulutuksella tulee turvata.