Paula Erkkilän kolumni Keskipohjanmaassa: Tänään on hyvä päivä hypätä satulaan

Maailmassa tekoälyn merkitys on laajalti tunnistettu ja aiheen kuumuudesta kertoo sekin, että tekoälyyn liittyviä tutkimuksia julkaistaan 50 tutkimuksen päivävauhdilla. Kuitenkin yrityksissä tekoälyyn ollaan heikosti valmistautuneita ja vain murto-osa huomioi sen liiketoiminnassaan. McKinseyn tutkimuksessa mukana olleista puolesta miljoonasta yrityksestä vain sata on ottanut tekoälyn huomioon strategiassaan.

On myös vastikään selvitetty, että me suomalaiset ymmärrämme tekoälyä huonoiten Euroopassa ja näkemyksemme sen hyödyistä ovat vielä puuhastelun asteella. Jopa lähes puolet suomalaisista eivät koe tarvitsevansa tekoälyä, vaikka ovatkin sen kanssa tekemisissä päivittäin. Uuden teknologian soveltamisessa liiketoimintaan on Suomen ja muun maailman välissä kuilu, sivaltaa myös tekoälyn matkaopas Antti Merilehto tuoreessa kirjassaan.

Gartner ennustaa, että jo vuonna 2021 tekoälyn kasvu tuottaa 2,4 miljardin euron lisäyksen globaalin liiketoiminnan arvoon ja nostaa 6,2 miljardilla työtunnilla työntekijöiden tuottavuutta. Suomessa arvioiden mukaan tekoäly ja alustatalous muodostavat 30 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2030.

Suomalaisissa yrityksissä tyypilliset tekoälyn sovelluskohteet ovat niinkin arkisia, kuin dynaamista hinnoittelua, ennakoivaa huoltoa, ostolaskujen luokittelua, asiakaspoistuman ennakointia, markkinoinnin kohdentamista ja hankintojen tehostamista. Kuitenkin melkeinpä kaikki yritysten ydintoiminnot, joissa dataa kertyy ja jotka ovat liiketoiminnalle merkityksellisiä, pystyisivät hyötymään tekoälystä.

Yksi esimerkki jännittävästä sovelluskohteesta on laivaliikenteen tehostaminen. Polttoainekulut muodostavat ison kustannuserän laivaliikenteessä, ja niiden vähentäminen tuo niin taloudellisia säästöjä kuin vähentää päästöjä. Wärtsilä aikoo vahvistaa markkina-asemaansa yhdistämällä laivan voimantuotannon navigaatioon ja satamatoimintoihin. Navigoinnissa voidaan käyttää dataa esimerkiksi säästä tai mahdollisista ruuhkapaikoista. Algoritmien avulla voidaan optimoida voimantuotantoa ajoittamalla laivan saapuminen satamaan juuri haluttuun aikaan.

Pankki- ja finanssiala, teollinen tuotanto ja terveydenhuolto ovat esimerkkejä aloista, joiden hallussa on valtava määrä tekoälyn pureskeltavaksi soveltuvaa dataa. Tekoäly ja koneoppiminen tarjoavat niin yrityksille kuin julkiselle sektorille huikeita mahdollisuuksia tehostaa liiketoimintaa ja kehittää uusia innovaatioita – jopa uusia vientituotteita. Siitä vain pitäisi osata ottaa tarjolla oleva hyöty irti. Henkilöstön kouluttaminen ja yhteistyö teknologiaosaajien kanssa ovat ainoa tie menestykseen.

Business Finlandin vuoden alussa käynnistämässä AI Business -ohjelmasta rahoitetaan 200 miljoonalla eurolla yrityksiä, jotka kehittävät ja hyödyntävät tekoälyä liiketoiminnassaan. Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Suomi maailman parhaaksi paikaksi kehittää ja hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa.

Jos haluaa parin vuoden päästä olla niiden yritysten joukossa, jotka ovat ottaneet liiketoiminnassaan reilun etumatkan tekoälyn avulla, juuri tänään on oikea päivä lopettaa pyörän vieressä juokseminen ja hypätä satulaan.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN