Helsingin Sanomissa julkaistiin 2.12.2024 artikkeli ”Onko tässä järkeä? Lensimme Kokkolasta Helsinkiin ja katsoimme, mihin valtion miljoonatuki kuluu”. Paula Erkkilän vastine artikkeliin:
Suomessa käydään varsin usein keskustelua lentoliikenteen ympärillä, ja sanat turha ja kannattamaton ovat monesti niissä mukana. Niin myös Helsingin Sanomien artikkelissa 2.12. Keskustelusta kuitenkin puuttuu lähes aina laajempi näkemys siitä, mihin kaikkeen lentoasemaverkosto ja lentoliikenne vaikuttavat. Laajoja taloudellisia vaikutuksia ei esitetä. Syykin on selvillä: niitä ei ole tutkittu.
Mutta nyt on. Joukko kauppakamareita eri puolilta Suomea teetti tänä vuonna mittavan selvityksen lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. Siinä huomioitiin lentokenttien suorat, epäsuorat ja katalyyttiset vaikutukset. Suorat ja epäsuorat vaikutukset liittyvät lentokenttätoimintaan ja sen alihankintaan. Katalyyttisten vaikutusten tarkastelun kautta nähdään, kuinka paljon lentoliikenne synnyttää liikevaihtoa, työpaikkoja ja verotuloja muiden toimialojen, kuten teollisuuden ja matkailun kautta.
Lentoliikenteen vaikutukset talouteen ovat 98 prosenttisesti katalyyttisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenne on kietoutunut hyvin laajasti ja syvälle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan ekosysteemeihin luoden työpaikkoja, mahdollistaen kasvua ja tuoden verotuloja. Jopa niin merkittävästi, että on vaikea nähdä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla saataisiin vastaava vaikutus elinvoimalle.
Selvitys osoitti tutkittujen 13 lentoaseman, joista Kokkola-Pietarsaaren asema oli yksi, vaikutusalueen liikevaihdosta neljäsosan riippuvan lentoliikenteestä. Lentoliikenteestä riippuvaista liikevaihtoa näillä alueilla oli 38 miljardia euroa vuonna 2023. Samanaikaisesti lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä oli noin 21 miljoonaa euroa. Tämän selvityksen perusteella alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on siis riippuvainen lentoliikenteestä. Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 2,3 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut lähes puoleen näille alueille tehdyistä investoinneista.
Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksen lentoasemat olivat Suomelle vahvasti kannattavia. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Lentoasemaverkosto on ollut keskeinen Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, ja sen merkitys on kasvanut globaalissa kilpailussa. Lisäksi monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Nyt on esittää laajemman keskustelun pohjaksi kokonaiskuva lentoliikenteen vaikutuksista talouteen. Raha, jonka valtio lentoliikenteeseen laittaa, on mitätön verrattuna niihin kansantaloudellisiin menetyksiin, jotka tulisivat lentoliikenteen loppumisesta tai epävarmuudesta. Puhe kannattamattomista lentokentistä on syytä lopettaa.
