Pohjanmaan kauppakamarin kysely
Kauppakamari kartoitti tämän kuun alussa jäsenyritystensä kansainvälistä kauppaa – vientiä, tuontia sekä muita ulkomaantoimintoja sekä niihin liittyviä haasteita. Huhtikuisen Business Panel -suhdannebarometrin yhteydessä jäsenistöltä kysyttiin geopolitiikan mahdollisuuksista ja uhkista. Näiden kyselyiden avulla kauppakamari vahvistaa entisestään rooliaan alueen viennin asiantuntijana.
Ulkomaankauppakyselyyn vastanneista yrityksistä 93 prosenttia harjoittaa vientiä, 62 prosenttia tuo tavaraa ulkomailta ja 36 prosentilla on muuta toimintaa ulkomailla – kuten myyntikonttoreita, tuotantoa tai tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Vuosi 2025 näyttää vientinäkymien osalta myönteiseltä: 48 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi vientinsä ylittävän tänä vuonna viime vuoden tason ja 43 prosenttia arvioi sen pysyvän samalla tasolla. Viennin supistumiseen uskovia on ainoastaan yhdeksän prosenttia vastaajista.
Eurooppa tärkein vientimarkkina – tavaravienti hallitsee
Selvästi suurin osa yrityksistä vie tuotteitaan Eurooppaan (56 %), mutta vientiä suuntautuu myös Aasiaan (20 %) ja Pohjois-Amerikkaan (15 %). Yleisimpiä vientimaita pohjalaisyrityksille ovat Ruotsi, Norja, Yhdysvallat, Viro, Japani sekä Saksa.
Tavaravienti on hallitsevassa asemassa, kattaen 90 prosenttia kokonaisviennistä, kun palveluviennin osuus jää kymmeneen prosenttiin. Joukossa on yrityksiä, joiden vienti on kokonaan tavaroita, mutta myös niitä, jotka vievät ainoastaan palveluita. Vastaajayrityksistä 48 prosentilla vienti muodostaa vähintään puolet liikevaihdosta, ja reilusti yli kolmanneksella viennin osuus liikevaihdosta on 75–100 prosenttia.
– Pohjanmaan kauppakamarialueen yritysten ulkomaankauppa on kokonaisuutena hyvin tavarapainotteista verrattuna koko maan rakenteeseen, jossa palvelut muodostavat jo kolmanneksen kokonaisuudesta, kertoo toimitusjohtaja Paula Erkkilä. – Palveluiden osuus lisääntyy jatkossa täälläkin.
Vientiä kasvattaisivat myyntityön ja kumppaniverkostojen kehittäminen sekä halvemmat kuljetuskustannukset
Kysyttäessä yrityksen sisäisiä toimenpiteitä, joilla vientiä voitaisiin kasvattaa, näkevät yritykset suurimmat mahdollisuudet oman myyntityön kehittämisessä (57 %), kumppaniverkostojen rakentamisessa (55 %) sekä tuoteportfolion kehittämisessä (34 %). Markkinointiviestinnän kehittäminen ja markkinatuntemuksen kasvattaminen nousivat nekin esiin viennin kehityskohteina.
Logistiikan ja infrastruktuurin haasteet (54 %) ovat ulkoisista tekijöistä suurin vientitoimintaa rajoittava tekijä – sanallisten vastausten perusteella erityisesti korkeat kuljetuskustannukset haastavat vientiä. Vientiponnistuksia voitaisiin vastaajien mukaan tukea myös viennin tukipalveluja kehittämällä (41 %) ja hallinnollista taakkaa keventämällä (32 %).
– Ulkomaankauppa kulkee valtaosiltaan kumipyörillä, laivoilla ja lentorahtina. Raideliikenteen merkitys näyttäytyy kuitenkin viennin kuljetusketjuissa, kun raaka-aineita ja tuotteita tuodaan satamien yhteydessä oleviin tuotantolaitoksiin, josta kuljetukset jatkavat laivoissa maailmalle, sanoo johtaja Mikael Hallbäck.
Geopolitiikka huolestuttaa – mutta avaa myös ovia
Yritysten avoimissa vastauksissa maailmanpoliittinen epävarmuus, valuuttakurssien heilahtelu ja tullipolitiikan ennakoimattomuus nousivat toistuvasti esiin vientiä vaikeuttavina tekijöinä. Lisäksi mainittiin kysynnän epätasaisuus, kiristynyt kilpailu sekä osaajapula.
Huhtikuisen suhdannebarometrin yhteydessä yrityksiltä kysyttiin geopoliittisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Merkittävimmäksi riskiksi nousi Trump-aikakauden turbulenssi. Isoina riskeinä pidettiin myös kiristyvää suurvaltakamppailua, heikkoa ja hajanaista EU:ta sekä Ukrainan sodan pitkittymistä. Vaikka moni yritys on varautunut riskeihin ainakin jossain määrin, vain harva kokee olevansa hyvin valmistautunut.
– Jos kysely tehtäisiin nyt, Lähi-idän kriisin laajeneminen koettaisiin todennäköisesti merkittävämpänä uhkana kuin huhtikuussa, arvioi Paula Erkkilä.
Yritykset näkevät kansainvälisen kauppapolitiikan murroksessa myös runsaasti potentiaalia. Vihreä siirtymä, EU:n sisämarkkinat, uudet vapaakauppasopimukset, puolustusteollisuus ja Ukrainan jälleenrakentaminen nousevat tärkeimpinä kasvualueina.
Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen ei kuitenkaan onnistu ilman muutoksia: neljännes vastanneista on jo muuttanut toimintaansa geotalouden riskien ja mahdollisuuksien vuoksi. Yritysten vastauksista käy ilmi, että toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii paitsi sisäisiä panostuksia myös vahvempaa tukea julkiselta sektorilta ja sääntelyn joustavoittamista.
FAKTAT
Molempien kyselyjen kohderyhmänä olivat Pohjanmaan kauppakamarin jäsenet.
Kyselyt toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi
Ulkomaankauppakysely
Vastausaika 5.–10.6.2025, vastaajia 85
Business Panel -suhdannebarometri
Vastausaika 3.–8.4.2025, vastaajia 181
