Pohjanmaan kauppakamarin lausunto koskien valtion väyläverkon investointiohjelmaa vuosille 2024–2031

Lausunto lähetetty Väylävirastolle 27.2.2023

1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Pohjanmaan kauppakamari kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2024–2031.

Pohjanmaan kauppakamari esittää huolestuneisuutensa rahoitustason riittävyydestä. Suomen tie- ja rataverkon ylläpidon rahoitus on ollut vuosien ajan aivan liian vähäistä, minkä vuoksi verkon korjausvelka on noussut jo kolmeen miljardiin euroon. Rahoitustason alhainen taso heikentää alueiden elinvoiman kehittämistä, elinkeinoelämän kilpailukykyä, liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista ja liikenneturvallisuuden parantamista.

Infrainvestoinnit pitää viimeinkin nähdä tuottavina investointeina, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä. Erityisesti perusväylänpidon riittävä rahoitus on turvattava. Kaiken kaikkiaan Suomen liikenteen verotus ja liikennejärjestelmän rahoitus on uudistettava, jotta tie- ja rataverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoitus saadaan kuntoon.

Venäjän hyökkäyssote Ukrainaan muutti pitkälle tulevaisuuteen geopoliittista ympäristöä ja tasapainoa. Suomen huoltovarmuusasiat ja yhteydet länteen korostuvat entistä enemmän. Maan tärkein kuljetusreitti on länteen, erityisesti kriisitilanteessa, jolloin Suomenlahti olisi todennäköisesti vaikeasti saavutettavissa. Tästä syystä panostukset liikenneväyliin ja logistiikkaan länsirannikolla tulisi riittävästi huomioida. Suomen itärajan läheisten liikenteellisten hankkeiden edistäminen tulee tehdä hyvin harkitusti.

Investointiohjelman ennakoitavuuteen, muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen ja massiivisiin käynnistyviin investointeihin nähden Pohjanmaan kauppakamari pitää käsittämättömänä muutoksena sitä, että lausunnolla olevasta investointisuunnitelmasta 2024–2031 on poistettu VT8 Vaasan ja Kokkolan välille suunnitellut ohituskaistat. Seudulle on tulossa vuosikymmenen loppuun mennessä yksityisiä, valtaosin teollisia investointeja 12 miljardin euron edestä. Ne lisäävät merkittävästi painetta tien välityskykyyn, kasvattavat liikennemääriä ja erikoiskuljetuksia. Elinkeinoelämän näkökulmasta olemme pettyneitä siihen, että alueella olevaa tulevaisuustietoa ei ole hyödynnetty millään tavalla.

Selkeä puute investointiohjelmassa on lisäksi alueellisen tiestön ylläpitoon ja parantamiseen tarvittavan investointirahoituksen vähäisyys. Harvaan asutuilla alueilla alueellisen tiestön merkitys korostuu elinkeinojen ja kansalaisten saavuttavuuden näkökulmasta. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla maakunnan sisäisiä joukkoliikennemahdollisuuksia on vähän. Elinkeinoista erityisesti metsä- ja sahateollisuuden puunhankinta, ruuantuotanto, vientiteollisuuden tavaraliikenne sekä meneillään oleva energiamurros, kuten tuulivoimarakentaminen, akkuteollisuuden tarvitsemat mineraalit sekä vety- ja biotalouden kehittäminen edellyttävät alueellisen tiestön olevan liikennöitävässä kunnossa. Vuosittain kasvavaa korjausvelkaa on saatava pienennettyä.

2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Näkemyksemme mukaan investointiohjelman perustelut eivät kaikilta osin ole selkeitä. Liikennehankkeiden merkityksen tunnistaminen ja vaikutusten arviointi on suur- ja investointihankkeiden edistämisen näkökulmasta jäänyt vajaaksi. Väyläverkkoa rakennetaan palvelemaan tulevaisuuden tarpeita, ja tulevaisuus ei ole lineaarinen jatkumo esim. liikenne- ja kuljetusmäärien suhteen. Tulevaisuustiedon hyödyntämistä ja -hankkimista tulisi korostaa paljon nykyistä enemmän investointiohjelman laadinnassa. Tässä myös jalkautuminen eri alueille on tärkeää riittävän ymmärryksen saamiseksi.

Investointiohjelmassa ei panna riittävästi painoarvoa yhteiskuntataloudellisiin hyötyihin Länsi-Suomen näkökulmasta. Lähes huomioimatta jäävät tärkeät liikenneväylät, kuten länsialueen ratayhteyksien ja meriväylien sekä maanteiden parannustarpeet. Länsi-Suomen tarpeisiin nähden perustelut eivät ole tasapuolisia eivätkä riittäviä.

Vaikka yksittäisen liikennehankkeen suoranainen kustannushyöty on laskennallisesti alhainen, voi hankkeella siitä huolimatta olla merkittävä aluetaloudellinen sekä investointeja ja työllisyyttä edistävä vaikutus.

Valtakunnallisilla väyläinvestoinneilla on välitön vaikutus alueiden ja kuntien maankäytön suunnitteluun, minkä vuoksi ne tulee jatkossa kytkeä tiiviimmin yhteen. Esimerkiksi raskaan liikenteen taukopaikat ja liityntäpysäköintialueet ovat tärkeä osa kuljetus- ja matkaketjujen toimivuutta, mutta ne eivät toteudu ilman kuntien myötävaikutusta. Siihen voidaan vaikuttaa tunnistamalla maankäyttövaikutukset ja ottamalla ne osaksi liikennejärjestelmän suunnittelua.

3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Suomi on ja pysyy kaukana Euroopan päämarkkina-alueesta. Liikenteen loputtua Venäjälle pitkäksi ajaksi eristää Suomea entisestään. Resurssien niukkuuden takia olisi ensisijaisen tärkeää pienentää korjausvelkaa. Myös uusinvestointeja tarvitaan, mutta valtion budjettirahoituksella tämän on nähty olevan mahdotonta. Suomeen tarvitaan väyläverkon rahoituksen uudistus, ja kauppakamarit ovat esittäneet tähän ratkaisuna tieverkon yhtiöittämistä. Tällä turvattaisiin 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman riittävä resursointitaso sekä parempi kiinnipääsy EU-rahoitukseen.

Traficomin liikenteen tilannekuvan kehitystyötä tulee edelleen jatkaa. Pidämme tärkeänä, että jatkossakin kauppakamareiden kautta kerättävää elinkeinoelämän näkemystä ja tarpeita toteutetaan. Tilannekuvan tietopohjaa tulee syventää erityisesti suunnittelussa olevien investointien osalta, jotta kansallisesti ja alueellisesti merkittävien elinkeinoelämän tarpeiden ja hankkeiden merkitys saadaan nykyistä paremmin esille tulevissa investointiohjelmissa.

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Investointiohjelman päivityksestä ei käy ilmi, mitkä edellisestä versiosta poistuneet hankekokonaisuudet ovat toteutuksessa ja mitkä kokonaan poistettu. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista ja jättää myös paljon kysymyksiä poistettujen hankkeiden osalta. Millä perusteella ja mihin tietoon pohjautuen poistaminen on tehty? Samanaikaisesti rahoituskehykseen on kuitenkin kiilannut ohi massiivisia hankkeita. Viittaamme tässä erityisesti VT8 ohituskaistojen poistamiseen Kokkola–Vaasa-väliltä.

Tämä toiminta aiheuttaa myös suuren haasteen investointiohjelman ennakoitavuuden periaatteelle. Alueilla tulee voida luottaa siihen, että suunnitellut hankkeet toteutetaan, sillä niillä on ollut merkitystä elinkeinoelämän investointien tehdyille päätöksille. Annamme erittäin huonon signaalin ja osin vaarannamme suunniteltuja investointeja näillä investointiohjelman poistoilla.

Yleisesti ottaen investointiohjelman laatimisen prosessi on ollut johdonmukainen ja selkeä. Prosessin merkitys ohjelman lopputuloksen kannalta vaikuttaa kuitenkin hyvin vaatimattomalta. Viittaamme tässä erityisesti edellä kuvattuihin epätoivottuihin yllätyksiin.

Prosessi on kuitenkin ollut enemmän yksisuuntainen kommunikointi kuin dialogi. Alueiden esiin tuomia näkemyksiä ja tietoa ei ole otettu riittävästi huomioon, tai ne eivät ainakaan näy ohjelmaluonnoksen lopputuloksessa. Alueiden kärkihankkeita ei ole investointiohjelmassa huomioitu tarpeeksi.

Resurssipulan vuoksi lienee todennäköistä, että viranomaiset eivät edelleenkään sitoudu yhdessä laadittuihin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin. Liikenne 12 jää edelleen vain suunnitelmaksi ja hallituskaudet ohjaavat todennäköisesti jatkossakin väyläverkon investointeja.

5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?

Vuoden 2022 kuluessa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella julkistettiin vuosikymmenen loppuun mennessä käynnistyvän yhteensä 12 miljardilla eurolla yksityisiä investointeja. Investoinnit ovat suurimmaksi osaksi teollisia investointeja: tuotantolaitoksia, olemassa olevien tehtaiden laajentamisia, tuulipuistoja, vetyhankkeita jne. Yli 90 prosenttia näistä investoinneista liittyy vihreään siirtymään.

Teollisten investointien ollessa kyseessä ne säteilevät ympärilleen muuta, erityisesti palvelusektorin kasvua. Uusia suoria työpaikkoja investointeihin liittyy tämänhetkisen tiedon mukaan 3000–4000.

Esimerkkeinä isoimmista hankkeista ovat:

  • Kaskisiin suunnitellaan Metsä Board Oyj:n toimesta taivekartonkitehdasta.
  • Kristiinankaupunkiin on tulossa CPC Finland & Prime Capitalin toteuttama vetylaitos.
  • Vaasaan GigaVaasa-teollisuusalueelle nousee akkuteollisuuden keskittymä, jossa on jo varaukset akkukenno- ja katoditehtaalle sekä kahdelle anoditehtaalle. Yritykset ovat FREYR Battery, Epsilon Advances Materials sekä Grafintec.
  • Pietarsaaren seudulla on käynnissä teollisuuden tuotannon laajennuksia ja uusinvestointeja esimerkiksi Mirkan, Amada Automation Finlandin ja Baltic Yachtsin toteuttamana.
  • Kokkolaan on tulossa mittavia teollisia investointeja sekä Suomen suurin vetytehdas. Merkittävimmät toteuttajat ovat Keliber, Umicore Finland, Jervois Finland, Flexens, CABB, Innomost ja Hycamite TDC.
  • Lisäksi Kokkolasta Kristiinankaupunkiin -akselilla on tulossa tuuli- ja merituulipuistohankkeita yhteensä yli kuudella miljardilla eurolla.
  • Lisäksi kaikki alueen satamat – Kaskinen, Vaasa, Pietarsaari ja Kokkola – investoivat merkittävästi mahdollistaakseen ja kehittääkseen rooliaan vihreän siirtymän edistäjänä.

Valtion väyläverkon investointiohjelmassa on erittäin vaikea ennakoida tällaisia investointeja. Nämä investoinnit edellyttävät kuitenkin usein merkittäviä investointeja valtion väyläverkkoon. Siksi osa rahoituksesta tulisi jättää sitomatta, jotta suurten investointien logististen ratkaisujen valmistelu ja suunnittelu saadaan ripeästi käyntiin ja vireille.

Uudessa toimintaympäristössä Suomessa on panostettava energiaomavaraisuuteen. Länsi-Suomen merkitys on tässä erittäin tärkeä, ja se on otettava huomioon liikenneverkon investointitarpeissa.

Seudullamme nämä kaikki investoinnit tarkoittavat erityisesti valtatien 8 osalta mittavaa lisäystä niin liikenne-, kuljetus- kuin erikoiskuljetusmääriin. On suurena vaarana, että valtatien 8 heikko taso tulee pullonkaulaksi koko läntiselle rannikolle. Tässä yhteydessä investointiohjelmaan tulee palauttaa ohituskaistat Kokkola–Vaasa-välille.

Tämän lisäksi tulisi toteuttaa:

Maantieverkko

  • Älyväylä-hankkeen edistäminen koko valtatiellä 8
  • VT8:n parantamistyö Kokkolan Eteläväylän kiertoliittymästä VT28 risteykseen saakka.
  • KT63:n parantaminen Ina–Kaustinen-välillä
  • Vaasan satamatien suunnittelu ja rakentaminen
  • Alajepualla valtateiden 8 ja 19 eritasoristeyksen toteutus ja valtatien 19 ja maantien 7320 risteysalueen parannus
  • Mustasaaressa Koivulahden risteysalueen suunnittelun rahoitus
  • Kantatien 68 parannuksen loppuunsaattaminen Pietarsaaren satamaan saakka
  • Kantatiellä 68 Ähtävän- ja Purmojokien ylittävien siltojen uusiminen
  • Kantatien 63 parantaminen ja oikaiseminen Evijärvi–Kaustinen-välillä
  • Valtatien 3 saaminen pääväyläksi myös Vaasa–Jalasjärvi-väliltä ja siihen liikennettä syöttävän valtatien 19 kehittäminen
  • Kantatien 67 kunnostus Kaskinen–Teuva-välillä
  • Kristiinankaupungissa tien 6620 kunnostus

Rataverkko

  • Kaksoisraiteen toteutus Kokkolan satamaan
  • Kaksoisraide Kruunuportin alueelta Kokkolan rautatieasemalle tai pistoraide pääradalta Kruunuportin alueelle
  • GigaVaasa-alueen teollisuusraide ja uusi liikennepaikka
  • Suupohjan radan peruskorjaus
  • Seinäjoki–Vaasa-rataosuuden peruskorjaaminen
  • Seinäjoki–Tampere-välille kaksoisraide

Vesiväyläverkko

  • Vaasan meriväylän syventäminen
  • Kaskisten meriväylän syventäminen
  • TEN-T kattavan verkon statukset (Kaskinen ja Pietarsaari), kattavan verkon status (Vaasa) ja ydinverkon status (Kokkola).

Merkillepantavaa on myös, että investointiohjelmassa sivuutetaan käytännössä täysin liikenteen sähköistyminen ja väylien kehittäminen sitä vastaamaan (esim. latausinfra ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko ja -pisteet). Henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen latausinfrastruktuurin suunnittelua tulee edistää ja seurata investointiohjelman yhteydessä. Sama huomio koskee myös muita vaihtoehtoisia polttoainejakeluketjuja, kuten LNG-jakeluverkon kehittymisen seurantaa.

Samoin älykkään liikenteen kehittäminen ja mahdollistaminen verkkojen digitalisaatiota kehittämällä puuttuu investointiohjelmasta.

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Suomen ja Venäjän välisen liikenteen väheneminen on vähentänyt joidenkin aiemmin esillä olleiden hankkeiden tarvetta. Investointiohjelman kehyksessä on täten tilaa priori-soida useampia Länsirannikon hankkeita.

Elinkeinoelämällä ja kunnilla tulee olla varmuus ja näkymä investointiohjelmassa esitettyjen kohteiden toteutumisesta, jotta alueilla kyetään valmistautumaan suurinvestointien toteutumiseen suunnitellusti – kunnat niiden vastuulle suunniteltujen maksuosuuksien suhteen sekä elinkeinoelämä laajemminkin niiden tarvitsemien toimintojen ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Viime kädessä kyse on laajasti Suomen merkittävimmän vientialueen ja sen teollisuuden, koko laajan talousalueen elinvoimaisuuden edistämisestä sekä kansalaisten, elinkeinojen, julkisen hallinnon ja 3. sektorin saavutettavuuden turvaamisesta myös tulevaisuudessa. Erityisesti energian murroksessa tapahtuva nopea ja voimakas muutos tulee näkyä myös investointiohjelmassa kuten myös huoltovarmuus sekä sotilaallinen liikkuvuus.

Koemme tarpeellisena osoittaa erityishuomiota alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtäviin investointeihin, euromääriin, niiden kansalliseen merkitykseen sekä siihen, että nyt mahdollistetaan isolla harppauksella vihreää siirtymää. Seudun viennin kansallinen vaikutus ja kokonaistaloudellinen arvo ovat merkittävästi suurempia kuin seudulta kuljetettavat tavaratonnit.

Tärkeänä huomiona on myös EU:n crossborder-käsite. Euroopassa samoin kuin Skandinaviassakin haetaan koko ajan yhteisiä, EU:lle lisäarvoa tuottavia, rajat ylittäviä hankkeita. Suomella on jo kansallisesti tärkeät yhteydet Tallinnaan ja Tukholmaan, mutta haluamme korostaa, että Merenkurkun liikenne on saavuttanut aseman kartalla saamalla rahoitusta Midway Alignment –kokonaisuuteen, ja kasvattamalla sekä henkilö- että rahtiliikennettä viimeisinä vuosina uuden, maailman ympäristöystävällisimmän laivan myötä. Lisäämällä Merenkurkun liikenne karttaan, Suomella on mahdollisuus yhdistää kaksi ydinkäytävää eli Ruotsin puolella Scanmed ja Suomen NSB ja näin saada uskottava solmukohta meri-, raide- ja tieliikenteelle. Tämän merkitys tulee korostumaan erityisesti akkuarvoketjun rakentumisessa Nordic Battery Belt -kartan muodossa.