OP Pohjolan päästrategin Lippo Suomisen makrotalouskatsaus
Jos Suomessa on tehty viime vuosikymmeninä huonoja talouspäätöksiä, niin ei meillä ole ollut liiemmälti tuuriakaan. Tähän vuoteen lähdettiin odotuksissa, että talouskasvu alkaa viimein kiihtyä, kun viime vuosien vastatuulet ovat jäämässä taakse. Kasvuodotukset eivät olleet häikäiseviä, mutta talouden odotettiin palaavan selkeän kasvun polulle. Pohja talouden piristymiselle oli laaja-alaistumassa. Globaalin talouden odotettiin jatkuvan vakaalla tasolla, ja sen hyötyjen heijastuvan Suomeenkin. Teollisuus on ollut globaalisti taantumassa vuoden 2022 hintapiikin jälkeen, mutta se on selvästi piristymässä. Se heijastuu myös suomalaisiin yrityksiin. Esimerkiksi Saksan valtava infrastruktuuri-investointipaketti lisää kysyntää suomalaisille konepajayrityksille. Myös tekoälyinvestointien jättimäinen kasvu hyödyttää Suomea esimerkiksi uusien datakeskusten kautta.
Teollisuuden vaisuuden lisäksi Suomen talouskasvua on heikentänyt kuluttajien varovaisuus. Korkea työttömyys, valtiontalouden haasteet ja asuntojen hintojen lasku ovat johtaneet kulutuksen leikkaamiseen ja säästöjen kasvuun. Säästäminen ja varautuminen ovat sinällään hyviä asioita, mutta, jos kaikki leikkaavat kulutusta yhtä aikaa, talouden kehitys kärsii. Toisaalta säästämisasteen noustua ihmisillä on ostovoimaa, jos vain luottamus talouteen paranee.
Iranin sota on ohi nopeasti – tai sitten ei
Valitettavasti viime aikojen tapahtumat Lähi-idässä Yhdysvaltain ja Israelin iskettyä Iraniin luovat tummia pilviä talousnäkymien ylle. Sodan myötä öljyn ja monen muun raaka-aineen hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja epävarmuus taloudesta on kasvanut. Kuitenkin jos tulitauko saavutetaan, ja öljy alkaa jälleen virrata, jäävät vahingot niin maailman kuin Suomenkin taloudelle vähäisiksi. Talouskasvusta leikataan tällöin vain joitain desimaaleja pois. Tähän skenaarion luottavat myös rahoitusmarkkinat, joilla osakkeiden lasku on jäänyt vähäiseksi.
Onko tulitaukoon sitten edellytyksiä? Yhdysvalloissa presidentti Trump on jo ilmoittanut haluavansa lopettaa sodan, koska ”kaikki tavoitteet on saavutettu”. Nyt tilanne on yhä enemmän Iranin käsissä. Vallan säilyminen vanhalla hallinnolla ja ulkoinen paine voivat ajaa Iraninkin sopimukseen nopeastikin. Tässä perusskenaariossa OP ennustaa Suomen talouskasvun olevan noin prosentin luokkaa tänä vuonna.
Huonomminkin voi käydä. Kriisin pitkittyminen ja voimakas raaka-aineiden hintojen nousu voisivat pahimmillaan ajaa globaalin talouden taantumaan. Tällöin myös Suomen orastava kasvu hyytyisi.
Riskejä siis riittää tänäkin vuonna. Kohtuullisen kasvun perusskenaariota uhkaa sodan pitkittyminen. Sodan etenemistä on vaikea ennakoida, kuten viime viikkoina on jälleen nähty. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sodan jatkuminen ei ole kenenkään etu, joten nopeakin ratkaisu on mahdollinen. Niin kuin usein ennenkin geopoliittisissa kriiseissä on nähty.
Tämä makrotalouskatsaus on julkaistu Business Panel -suhdannekyselyn yhteydessä. Tutustu Business Panelin tuloksiin.
