Datakeskukset tulevat – mitä niistä jää Pohjanmaalle?

Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ennätystahtia, ja myös Pohjanmaalla hankkeet etenevät. Investoinnit voivat tuoda työtä, liiketoimintaa ja uutta osaamista sekä vauhdittaa energiajärjestelmän kehittämistä. Samalla niiden sähkönkulutus, sähköverkon riittävyys ja investointien todelliset aluetaloudelliset hyödyt herättävät kysymyksiä. Suurten megawattilukujen takana on kuitenkin monivaiheisempi kokonaisuus kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

Datakeskuksista on tullut yksi digitalisoituvan yhteiskunnan keskeisistä infrastruktuureista. Kun tietoa tallennetaan pilveen, ohjelmistoja käytetään verkon yli tai tekoälymalli tuottaa vastauksen käyttäjän kysymykseen, taustalla tarvitaan fyysisiä palvelimia sekä niitä ympäröivää sähkö-, jäähdytys- ja tietoliikenneinfrastruktuuria.

Laskentakapasiteetin kysyntä kasvaa, ja samalla maat ja alueet kilpailevat uusista datakeskusinvestoinneista. Suomella on kilpailussa useita vahvuuksia: puhdasta sähköntuotantoa, toimiva sähköjärjestelmä, viileä ilmasto, tietoliikenneyhteydet ja tilaa suurille investoinneille. Pohjanmaalla tähän yhdistyy vahva energia- ja sähköteknologian keskittymä.

Hitachi Energyn Suomen toimitusjohtaja Matti Vaattovaara näkee datakeskukset osana laajempaa sähköistymiskehitystä. Hänen mukaansa Suomi on monia muita maita paremmassa asemassa sähköverkon etupainotteisten investointien ansiosta.

Datakeskukset ovat Hitachi Energylle tärkeä asiakaskunta osana maailmanlaajuista sähköistymiskehitystä. Hitachi Energyn Suomen toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran mukaan yhtiö on työskennellyt datakeskushankkeiden parissa jo pitkään niin maailmalla kuin kotimaassakin.

Suurten hankkeiden tekninen suunnittelu ja yhteistyö asiakkaiden kanssa alkavat usein huomattavasti ennen niiden julkistamista. Datakeskusten sähköjärjestelmien on vastattava sekä keskusten toimintavarmuuden tarpeisiin että sähköverkon vaatimuksiin.

– Datakeskushankkeiden lisääntyminen näkyy bisneksessä sekä suoraan että epäsuorasti. Suoraan se näkyy datakeskusten sähköistyksissä ja sähköjärjestelmissä, epäsuorasti taas siinä, kuinka datakeskukset ovat lisänneet ja tulevat lisäämään myös muun infran tarvetta, Vaattovaara sanoo.

Suuri megawattiluku ei tarkoita välitöntä sähkönkulutusta

Toimialasta annetaan kilpailusyistä melko vähän yksityiskohtaista tietoa, minkä vuoksi myös ulkopuoliset arviot perustuvat osittain puutteelliseen tietoon. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo muistuttaa, että datakeskushankkeista julkistettuja lukuja pitäisi tulkita kriittisesti.

Hankkeet ilmoitetaan tyypillisesti niiden suurimman mahdollisen tehon mukaan. Maksimiteho on olennainen tieto esimerkiksi luvituksessa ja sähköliittymän mitoittamisessa, mutta se ei tarkoita, että keskus käyttäisi kyseisen määrän sähköä heti toimintansa alkaessa.

– Julkisuuteen piirtynyt kuva on osin se, että näitä jättimäisiä datakeskuksia rakennettaisiin todella nopeasti, kun taas tosiasiassa kyse on enemmänkin siitä, että datakeskuksia rakennetaan pienissä palasissa kohti jättimäistä kokoluokkaa seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana, Peljo sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo huomauttaa, etteivät datakeskushankkeiden suuret teholuvut kerro suoraan lähivuosien sähkönkulutuksesta. Hankkeet etenevät usein vaiheittain, ja niiden lopullinen laajuus riippuu markkinoiden kehityksestä.

Esimerkiksi sadan megawatin kokonaisuutta voidaan rakentaa 20 megawatin vaiheissa. Kun ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa, myöhemmistä laajennuksista ei välttämättä vielä ole investointipäätöksiä. Niihin vaikuttavat tulevien vuosien markkinatilanne ja laskentakapasiteetin kysyntä.

Kaikki suunniteltu kapasiteetti ei siten välttämättä koskaan toteudu. Toisaalta ennusteet datakeskuskapasiteetin maailmanlaajuisesta kasvusta ovat voimakkaita.

Julkistettujen hankkeiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti kuvaa siten mahdollista tulevaa mittakaavaa, ei lähivuosien toteutuvaa sähkönkulutusta.

Työtä ja uutta osaamista datakeskusten ympärille

Datakeskukset ovat investointeina suuria, ja niiden rakentaminen työllistää monen alan ammattilaisia. Valmistuttuaan pitkälle automatisoidun keskuksen suora henkilöstömäärä voi kuitenkin jäädä investoinnin kokoon nähden verrattain pieneksi. Alueellisia vaikutuksia onkin syytä tarkastella myös keskusten ympärille syntyvän liiketoiminnan kautta.

Vaattovaaran mukaan mahdollisuudet eivät rajoitu rakentamiseen. Datakeskukset tarvitsevat myös automaatiota, talotekniikkaa, kunnossapitoa sekä erilaisia ylläpitoon ja muutostöihin liittyviä palveluja.

– Kyllähän tämä on hyvin laaja liiketoimintamahdollisuus Pohjanmaan yrityksille. Meillähän on erityisen vahva energia- ja teknologiaklusteri täällä paikallisesti. Eli pystymme jopa tuotetasolla palvelemaan näitä globaalejakin hankkeita, Vaattovaara sanoo.

Yksittäisiä toimituksia ja palvelusopimuksia laajempi kysymys on, voisiko datakeskusten ympärille kasvaa uusia yritysverkostoja. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin näkee vertailukohdan alueen energiaklusterin kehityksessä.

– Onhan meillä kokemusta energiaklusterista. Se alkoi muutaman suuremman yrityksen hyvästä kehityksestä, ja siihen ympärille on syntynyt laaja alihankintaverkosto, Damlin sanoo.

Kyllähän tämä on hyvin laaja
liiketoimintamahdollisuus
Pohjanmaan yrityksille.

Samanlainen kehitys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Peljon mukaan datakeskuksen sijoittuminen Suomeen ei automaattisesti tarkoita, että myös korkean lisäarvon digitaalinen liiketoiminta ja työpaikat seuraisivat sitä tänne. Hän näkee mahdollisuuksia erityisesti datakeskusten tarvitsemien teknologioiden ja ratkaisujen kotimaisissa toimitusketjuissa.

– Jos onnistumme tämän aallon etunenässä rakentamaan Suomeen vaativimpia datakeskuksia, niihin liittyvää energiaa ja tekniikkaa, ne kertyvät osaamisena kotimaisiin toimitus- ja arvoketjuihin, Peljo sanoo.

Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo korostaa käytännön tutkimuksen merkitystä datakeskusteknologian kehittämisessä. Yliopiston WSTAR-tutkimusympäristössä voidaan vertailla erilaisia jäähdytysratkaisuja ja kehittää alan osaamista.

Uuden liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös osaajia. Rakentamisessa tarvitaan rakennus- ja maanrakennusalan ammattilaisia, kun taas suunnittelu ja keskusten toiminta vaativat teknistä erityisosaamista.

Vaasan yliopiston professori Petri Välisuon mukaan alueen korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat hyvän lähtökohdan, mutta datakeskuksiin erikoistunutta osaamista on vielä suhteellisen vähän. Vaasan yliopiston WSTAR-tutkimusympäristössä opiskelijat ja yritykset voivat tutustua datakeskusteknologiaan käytännössä. Välisuon mukaan tämä on tärkeää, sillä varsinaisten datakeskusten tekniikkaan ei yleensä pääse helposti tutustumaan.

Osaamisen kehittämisen rinnalla haasteeksi voi nousta työvoiman riittävyys. Damlin muistuttaa, että kun useita suuria hankkeita toteutuu samanaikaisesti, kaikkia tarvittavia ammattilaisia ei välttämättä löydy Vaasan seudulta tai Suomesta. Kasvu edellyttää siksi koulutuksen kehittämistä ja myös kansainvälisen työvoiman saatavuutta.

Riittääkö sähkö – ja mitä kasvava kysyntä tarkoittaa energiajärjestelmälle?

Datakeskusten herättämistä kysymyksistä suurin liittyy sähköön. Jos Suomeen toteutuu suuri määrä suunnitteilla olevia hankkeita, sähkön kysyntä kasvaa huomattavasti.
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina ollut myös päinvastainen ongelma: alhainen sähkön hinta on heikentänyt uusien tuotantoinvestointien kannattavuutta.

– Kun kulutus lähtee nousemaan, se luo myös tilaa sille, että pystytään rakentamaan uutta tuotantoa, Damlin sanoo.

Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin muistuttaa, että sähköverkon kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Suunnittelusta rakentamiseen voi kulua jopa seitsemän vuotta, mikä voi muodostua haasteeksi nopeasti eteneville datakeskushankkeille.

Suomi muodostaa yhden sähkön hinta-alueen, joten suuren sähkönkäyttäjän vaikutukset sähkön hintaan eivät rajoitu sen sijaintipaikkakunnalle. Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ainakin ajoittain, mutta vaikutus riippuu myös uuden tuotannon kehityksestä. Sääriippumattoman tuotannon riittävä rakentaminen ja varmistaminen tulee olemaan avainkysymys energiajärjestelmän toimivuudelle.

Sähköntuotannon rinnalla on kuitenkin toinen kysymys: pystyykö sähköverkko siirtämään tarvittavan sähkön sinne, missä sitä kulutetaan?

Juuri verkko voi Damlinin mukaan muodostua merkittäväksi pullonkaulaksi tulevaisuudessa. Fingrid ja paikalliset verkkoyhtiöt rakentavat verkkoa jatkuvasti lisää, mutta suunnittelu, luvitus, ympäristötarkastelu ja rakentaminen saattavat viedä jopa seitsemän vuotta. Datakeskus ja myös muu yhteiskunnan sähköistyminen samanaikaisesti tämän rinnalla voi edetä tätä nopeammin.

Saman haasteen tunnistaa Vaattovaara. Hänen mukaansa Suomi on kuitenkin monia maita paremmassa asemassa, koska verkkoyhtiöt ja erityisesti Fingrid ovat varautuneet sähköistymiseen ja uusiutuvan tuotannon kasvuun etupainotteisilla verkkoinvestoinneilla.

Verkon ja tuotannon vahvistaminen voi samalla palvella muutakin sähköistyvää teollisuutta. Vaattovaaran mukaan datakeskusten tarpeisiin rakennettu infrastruktuuri voi tukea esimerkiksi vedyn, vihreän teräksen ja muun energiaintensiivisen teollisuuden investointeja.

Suomen vähäpäästöinen sähköntuotanto tarjoaa datakeskuksille suotuisat lähtökohdat, mutta hankkeiden ympäristövaikutukset eivät rajoitu sähkönkulutukseen. Suuret investoinnit vaativat maa-alueita ja rakentamista, joilla voi olla vaikutuksia luontoon ja lähiympäristöön. Suomessa hankkeita ohjaavat ympäristö- ja maankäyttöä koskevat vaatimukset, joiden noudattamista viranomaiset valvovat. Ympäristövaikutusten laajuus ja niiden hallinta on kuitenkin arvioitava kunkin hankkeen kohdalla erikseen.

Hukkalämpö on resurssi vain, jos sille löytyy käyttöä

Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lopulta lämmöksi, minkä vuoksi hukkalämmön hyödyntämistä pidetään yhtenä datakeskusten mahdollisista hyödyistä. Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo muistuttaa kuitenkin, ettei lämpö muutu hyödyksi automaattisesti.

Pitäisi miettiä enemmän,
missä muualla hukkalämpöä
voidaan käyttää tehokkaasti.

Hukkalämmön hyödyntäminen edellyttää, että sille löytyy käyttäjiä riittävän läheltä datakeskusta. Lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa, jos siihen on sopivat edellytykset. Myös Vaasassa hukkalämpöä on tarkoitus ottaa hyötykäyttöön. Kaikkia datakeskuksia ei kuitenkaan rakenneta asutuksen tai muun lämmöntarpeen lähelle, vaan sijaintiin vaikuttavat myös sähkön ja maa-alueiden saatavuus.

– Pitäisi miettiä enemmän, missä muualla hukkalämpöä voidaan käyttää tehokkaasti. Tulisikin miettiä, voisiko keskusten sijoittamisessa ottaa huomioon sen, missä lämmöntarvetta olisi, Välisuo sanoo.

Toinen rajoite on hukkalämmön matala lämpötila, joka vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Perinteisessä ilmajäähdytyksessä palvelimien tuottama lämpö siirtyy ilmaan, josta sen talteenotto hyötykäyttöön voi olla hankalaa. Nestejäähdytyksessä lämpöä puolestaan kerätään suoraan palvelimien läheltä nesteeseen, jolloin sitä voidaan saada talteen korkeammassa lämpötilassa.

– Jos lämpötilaa saadaan nostettua, sen hyödyntämismahdollisuudet eri tarkoituksiin paranevat ja tehostuvat. Sen takia olisi hyvä, jos datakeskukset pystyisivät siirtymään nestejäähdytteisiin ratkaisuihin, Välisuo sanoo.

Vaasan yliopiston WSTAR-tutkimusympäristössä tätä voidaan tutkia käytännössä. Laboratoriossa on erilaisilla jäähdytysratkaisuilla varustettuja palvelinkaappeja, joiden energiankulutusta ja lämmön talteenottoa voidaan mitata. Jäähdytystä voidaan myös säätää ja vertailla, jotta löydettäisiin ratkaisuja, joissa lämpö saadaan talteen mahdollisimman korkeassa lämpötilassa ja samalla energiatehokkaasti.

Tutkimuksen avulla voidaan siis selvittää, miten jäähdytysratkaisut vaikuttavat sekä datakeskuksen energiankulutukseen että hukkalämmön käyttökelpoisuuteen. Välisuon mukaan kaikkia laboratoriossa kokeiltuja ratkaisuja ei kuitenkaan voi siirtää suoraan suuren datakeskuksen mittakaavaan, minkä vuoksi alueella olisi tarvetta myös suuremmalle, korkeakoulujen ja yritysten yhteiselle tutkimusympäristölle.

Mahdollisuudet eivät toteudu itsestään

Datakeskushankkeisiin liittyy edelleen avoimia kysymyksiä sähkön riittävyydestä, ympäristövaikutuksista ja paikallisista hyödyistä. Niiden merkitys myös vaihtelee hankkeittain, eikä kaikkia datakeskuksia voi arvioida samoilla perusteilla.

Asiantuntijoiden näkemyksissä toistuu kuitenkin ajatus, että kasvava toimiala tarjoaa Suomelle ja Pohjanmaalle mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Se edellyttää samalla valmiutta ratkaista hankkeiden mukanaan tuomia haasteita sähköverkoissa, energiantuotannossa, teknologioissa ja osaajien saatavuudessa. Samalla on muistettava, että Suomen ja Euroopan on kehitettävä omaa datakeskusosaamistaan. Näin yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeällä ja kasvavalla alalla ei ole hyvä olla pelkästään ulkomaisten yritysten varassa.

Datakeskusten tulevaisuutta ei siis ratkaise yksin se, kuinka monta hanketta Suomeen suunnitellaan. Yhtä olennaista on, miten niiden toteutumisen edellytyksiä onnistutaan kehittämään ja mahdollisuuksia hyödyntämään.

TEKSTI: EMMI LEHOJÄRVI
KUVAT: SAMI PULKKINEN & HAASTATELLUT

Yksityisyydensuoja
Pohjanmaan kauppakamari

Käytämme sivuillamme evästeitä takaamaan sen, että palvelumme on tehokas ja käyttäjäystävällinen. Sivuston tallentamia evästeitä voidaan käyttää tilastotietojen tuottamiseen sekä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi eri päätelaitteilla.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömiä evästeitä käytetään sivuston kieliversioiden käyttöön ja hallintaan ja sivuston ylläpidon hallintaan.

Kolmannen osapuolen evästeet

Kolmannen osapuolen evästeitä käytetään kävijätilastointia ja käyttäjien tekemien valintojen tallentamista varten.

Evästeiden avulla kerätään tietoja esim:
- sivuston kävijämäärästä
- käytetystä selaimesta
- käytettävistä sivustoista ja toiminnoista