Datacentren kommer – vad blir kvar i Österbotten?
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ennätystahtia, ja myös Pohjanmaalla hankkeet etenevät. Investoinnit voivat tuoda työtä, liiketoimintaa ja uutta osaamista sekä vauhdittaa energiajärjestelmän kehittämistä. Samalla niiden sähkönkulutus, sähköverkon riittävyys ja investointien todelliset aluetaloudelliset hyödyt herättävät kysymyksiä. Suurten megawattilukujen takana on kuitenkin monivaiheisempi kokonaisuus kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Datacenter planeras i rekordtakt i Finland, och även i Österbotten går projekten framåt. Investeringarna kan skapa arbetstillfällen, affärsmöjligheter och ny kompetens samt påskynda utvecklingen av energisystemet. Samtidigt väcker deras elförbrukning, elnätets kapacitet och investeringarnas faktiska regionalekonomiska nytta frågor. Bakom de stora megawattsiffrorna döljer sig ändå en mer komplex helhet än vad den offentliga debatten ger sken av.
Datakeskuksista on tullut yksi digitalisoituvan yhteiskunnan keskeisistä infrastruktuureista. Kun tietoa tallennetaan pilveen, ohjelmistoja käytetään verkon yli tai tekoälymalli tuottaa vastauksen käyttäjän kysymykseen, taustalla tarvitaan fyysisiä palvelimia sekä niitä ympäröivää sähkö-, jäähdytys- ja tietoliikenneinfrastruktuuria.
Laskentakapasiteetin kysyntä kasvaa, ja samalla maat ja alueet kilpailevat uusista datakeskusinvestoinneista. Suomella on kilpailussa useita vahvuuksia: puhdasta sähköntuotantoa, toimiva sähköjärjestelmä, viileä ilmasto, tietoliikenneyhteydet ja tilaa suurille investoinneille. Pohjanmaalla tähän yhdistyy vahva energia- ja sähköteknologian keskittymä.

Datakeskukset ovat Hitachi Energylle tärkeä asiakaskunta osana maailmanlaajuista sähköistymiskehitystä. Hitachi Energyn Suomen toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran mukaan yhtiö on työskennellyt datakeskushankkeiden parissa jo pitkään niin maailmalla kuin kotimaassakin.
Suurten hankkeiden tekninen suunnittelu ja yhteistyö asiakkaiden kanssa alkavat usein huomattavasti ennen niiden julkistamista. Datakeskusten sähköjärjestelmien on vastattava sekä keskusten toimintavarmuuden tarpeisiin että sähköverkon vaatimuksiin.
– Datakeskushankkeiden lisääntyminen näkyy bisneksessä sekä suoraan että epäsuorasti. Suoraan se näkyy datakeskusten sähköistyksissä ja sähköjärjestelmissä, epäsuorasti taas siinä, kuinka datakeskukset ovat lisänneet ja tulevat lisäämään myös muun infran tarvetta, Vaattovaara sanoo.
Suuri megawattiluku ei tarkoita välitöntä sähkönkulutusta
Toimialasta annetaan kilpailusyistä melko vähän yksityiskohtaista tietoa, minkä vuoksi myös ulkopuoliset arviot perustuvat osittain puutteelliseen tietoon. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo muistuttaa, että datakeskushankkeista julkistettuja lukuja pitäisi tulkita kriittisesti.
Hankkeet ilmoitetaan tyypillisesti niiden suurimman mahdollisen tehon mukaan. Maksimiteho on olennainen tieto esimerkiksi luvituksessa ja sähköliittymän mitoittamisessa, mutta se ei tarkoita, että keskus käyttäisi kyseisen määrän sähköä heti toimintansa alkaessa.
– Julkisuuteen piirtynyt kuva on osin se, että näitä jättimäisiä datakeskuksia rakennettaisiin todella nopeasti, kun taas tosiasiassa kyse on enemmänkin siitä, että datakeskuksia rakennetaan pienissä palasissa kohti jättimäistä kokoluokkaa seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana, Peljo sanoo.

Esimerkiksi sadan megawatin kokonaisuutta voidaan rakentaa 20 megawatin vaiheissa. Kun ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa, myöhemmistä laajennuksista ei välttämättä vielä ole investointipäätöksiä. Niihin vaikuttavat tulevien vuosien markkinatilanne ja laskentakapasiteetin kysyntä.
Kaikki suunniteltu kapasiteetti ei siten välttämättä koskaan toteudu. Toisaalta ennusteet datakeskuskapasiteetin maailmanlaajuisesta kasvusta ovat voimakkaita.
Julkistettujen hankkeiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti kuvaa siten mahdollista tulevaa mittakaavaa, ei lähivuosien toteutuvaa sähkönkulutusta.
Arbete och ny kompetens kring datacentren
Datacenter är stora investeringar, och byggandet sysselsätter yrkespersoner inom många olika branscher. När ett högautomatiserat datacenter väl står färdigt kan antalet direkt anställda ändå vara relativt litet i förhållande till investeringens storlek. Därför är det viktigt att också granska de regionala effekterna utifrån den affärsverksamhet som växer fram kring datacentren.
Enligt Vaattovaara är möjligheterna inte begränsade till byggskedet. Datacentren behöver också automation, fastighetsteknik, underhåll samt olika tjänster för drift och ombyggnadsarbeten.
– Det här är verkligen en mycket bred affärsmöjlighet för företagen i Österbotten. Vi har ju ett särskilt starkt energi- och teknologikluster här i regionen. Det betyder att vi till och med på produktnivå kan leverera lösningar till de här globala projekten, säger Vaattovaara.
En fråga som sträcker sig längre än enskilda leveranser och serviceavtal är om nya företagsnätverk kan växa fram kring datacentren. Stefan Damlin, vd för Vasa Elektriska, ser paralleller till utvecklingen av regionens energikluster.
– Vi har ju erfarenhet av energiklustret. Det började med att det gick bra för några större företag, och kring dem har det vuxit fram ett omfattande nätverk av underleverantörer, säger Damlin.
Kyllähän tämä on hyvin laaja
liiketoimintamahdollisuus
Pohjanmaan yrityksille.
En liknande utveckling är ändå ingen självklarhet. Enligt Peljo innebär etableringen av ett datacenter i Finland inte automatiskt att också digital affärsverksamhet med högt förädlingsvärde och tillhörande arbetstillfällen följer med hit. Han ser möjligheter särskilt i inhemska leveranskedjor för den teknik och de lösningar som datacentren behöver.
– Om vi lyckas ligga i framkant av den här utvecklingsvågen och bygga de mest avancerade datacentren i Finland, inklusive tillhörande energi- och tekniklösningar, byggs det upp kompetens i de inhemska leverans- och värdekedjorna, säger Peljo.

Utvecklingen av ny affärsverksamhet förutsätter också kompetent arbetskraft. Under byggskedet behövs yrkespersoner inom bygg- och anläggningsbranschen, medan planeringen och driften av datacentren kräver specialiserad teknisk kompetens.
Enligt Petri Välisuo, professor vid Vasa universitet, erbjuder regionens högskolor och yrkesläroanstalter en god utgångspunkt, men den specialiserade kompetensen inom datacenter är fortfarande relativt begränsad. I forskningsmiljön WSTAR vid Vasa universitet kan studerande och företag bekanta sig med datacenterteknik i praktiken. Enligt Välisuo är detta viktigt, eftersom det i allmänhet är svårt att få möjlighet att bekanta sig med tekniken i datacenter som är i drift.
Vid sidan av kompetensutvecklingen kan också tillgången på arbetskraft bli en utmaning. Damlin påpekar att om flera stora projekt genomförs samtidigt är det inte säkert att alla yrkespersoner som behövs finns att tillgå i Vasaregionen eller ens i Finland. Tillväxten förutsätter därför att utbildningen utvecklas och att det också finns tillgång till internationell arbetskraft.
Räcker elen till – och vad innebär den ökande efterfrågan för energisystemet?
Den största frågan som datacentren väcker gäller elen. Om ett stort antal av de planerade projekten i Finland förverkligas kommer efterfrågan på el att öka betydligt.
Stefan Damlin påminner om att Finland under de senaste åren också har haft det motsatta problemet: det låga elpriset har försämrat lönsamheten för investeringar i ny elproduktion.
– När förbrukningen börjar öka skapar det också utrymme för att bygga ut elproduktionen, säger Damlin.

Finland utgör ett enda elprisområde, vilket innebär att en stor elförbrukares inverkan på elpriset inte begränsar sig till den ort där verksamheten finns. Den ökande efterfrågan kan höja priserna åtminstone tidvis, men effekten beror också på hur den nya elproduktionen utvecklas. Att säkerställa tillräcklig tillgång till väderoberoende elproduktion kommer att vara en nyckelfråga för ett fungerande energisystem.
Vid sidan av elproduktionen finns ändå en annan fråga: klarar elnätet av att överföra den el som behövs till de platser där den förbrukas?
Enligt Damlin är det just elnätet som kan bli en betydande flaskhals i framtiden. Fingrid och de lokala nätbolagen bygger kontinuerligt ut elnätet, men planering, tillståndsprocesser, miljöutredningar och byggande kan ta upp till sju år. Utbyggnaden av datacenter och elektrifieringen av det övriga samhället kan samtidigt gå snabbare än så.
Vaattovaara känner igen samma utmaning. Enligt honom har Finland ändå ett bättre utgångsläge än många andra länder, eftersom nätbolagen, och särskilt Fingrid, har förberett sig på elektrifieringen och den ökande produktionen av förnybar energi genom proaktiva investeringar i elnätet.
En förstärkning av elnätet och elproduktionen kan samtidigt gynna också annan industri som elektrifieras. Enligt Vaattovaara kan den infrastruktur som byggs för datacentrens behov stödja exempelvis investeringar i vätgas, grönt stål och annan energiintensiv industri.
Finlands elproduktion med låga utsläpp ger datacentren goda förutsättningar, men projektens miljökonsekvenser begränsar sig inte till elförbrukningen. Stora investeringar kräver markområden och byggverksamhet som kan påverka naturen och närmiljön. I Finland styrs projekten av miljö- och markanvändningskrav, och myndigheterna övervakar att dessa följs. Miljökonsekvensernas omfattning och hur de ska hanteras måste ändå bedömas separat för varje projekt.
Hukkalämpö on resurssi vain, jos sille löytyy käyttöä
Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lopulta lämmöksi, minkä vuoksi hukkalämmön hyödyntämistä pidetään yhtenä datakeskusten mahdollisista hyödyistä. Vaasan yliopiston professori Petri Välisuo muistuttaa kuitenkin, ettei lämpö muutu hyödyksi automaattisesti.
Pitäisi miettiä enemmän,
missä muualla hukkalämpöä
voidaan käyttää tehokkaasti.
Hukkalämmön hyödyntäminen edellyttää, että sille löytyy käyttäjiä riittävän läheltä datakeskusta. Lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa, jos siihen on sopivat edellytykset. Myös Vaasassa hukkalämpöä on tarkoitus ottaa hyötykäyttöön. Kaikkia datakeskuksia ei kuitenkaan rakenneta asutuksen tai muun lämmöntarpeen lähelle, vaan sijaintiin vaikuttavat myös sähkön ja maa-alueiden saatavuus.
– Pitäisi miettiä enemmän, missä muualla hukkalämpöä voidaan käyttää tehokkaasti. Tulisikin miettiä, voisiko keskusten sijoittamisessa ottaa huomioon sen, missä lämmöntarvetta olisi, Välisuo sanoo.
Toinen rajoite on hukkalämmön matala lämpötila, joka vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Perinteisessä ilmajäähdytyksessä palvelimien tuottama lämpö siirtyy ilmaan, josta sen talteenotto hyötykäyttöön voi olla hankalaa. Nestejäähdytyksessä lämpöä puolestaan kerätään suoraan palvelimien läheltä nesteeseen, jolloin sitä voidaan saada talteen korkeammassa lämpötilassa.
– Jos lämpötilaa saadaan nostettua, sen hyödyntämismahdollisuudet eri tarkoituksiin paranevat ja tehostuvat. Sen takia olisi hyvä, jos datakeskukset pystyisivät siirtymään nestejäähdytteisiin ratkaisuihin, Välisuo sanoo.
Vaasan yliopiston WSTAR-tutkimusympäristössä tätä voidaan tutkia käytännössä. Laboratoriossa on erilaisilla jäähdytysratkaisuilla varustettuja palvelinkaappeja, joiden energiankulutusta ja lämmön talteenottoa voidaan mitata. Jäähdytystä voidaan myös säätää ja vertailla, jotta löydettäisiin ratkaisuja, joissa lämpö saadaan talteen mahdollisimman korkeassa lämpötilassa ja samalla energiatehokkaasti.
Tutkimuksen avulla voidaan siis selvittää, miten jäähdytysratkaisut vaikuttavat sekä datakeskuksen energiankulutukseen että hukkalämmön käyttökelpoisuuteen. Välisuon mukaan kaikkia laboratoriossa kokeiltuja ratkaisuja ei kuitenkaan voi siirtää suoraan suuren datakeskuksen mittakaavaan, minkä vuoksi alueella olisi tarvetta myös suuremmalle, korkeakoulujen ja yritysten yhteiselle tutkimusympäristölle.
Mahdollisuudet eivät toteudu itsestään
Datakeskushankkeisiin liittyy edelleen avoimia kysymyksiä sähkön riittävyydestä, ympäristövaikutuksista ja paikallisista hyödyistä. Niiden merkitys myös vaihtelee hankkeittain, eikä kaikkia datakeskuksia voi arvioida samoilla perusteilla.
Asiantuntijoiden näkemyksissä toistuu kuitenkin ajatus, että kasvava toimiala tarjoaa Suomelle ja Pohjanmaalle mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Se edellyttää samalla valmiutta ratkaista hankkeiden mukanaan tuomia haasteita sähköverkoissa, energiantuotannossa, teknologioissa ja osaajien saatavuudessa. Samalla on muistettava, että Suomen ja Euroopan on kehitettävä omaa datakeskusosaamistaan. Näin yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeällä ja kasvavalla alalla ei ole hyvä olla pelkästään ulkomaisten yritysten varassa.
Datakeskusten tulevaisuutta ei siis ratkaise yksin se, kuinka monta hanketta Suomeen suunnitellaan. Yhtä olennaista on, miten niiden toteutumisen edellytyksiä onnistutaan kehittämään ja mahdollisuuksia hyödyntämään.
TEKSTI | TEXT: EMMI LEHOJÄRVI
KUVAT | FOTO: SAMI PULKKINEN & HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE
ÖVERSÄTTNING: MIA BRÄNNBACKA MED HJÄLP AV CHATGPT