Koulu tasaa eroja nuorten talousosaamisessa

Yrityskylässä kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan taloustaitoja.

Suomalaisten nuorten talousosaaminen on PISA-tutkimuksen mukaan luultua paremmalla tasolla. Silti tarvitaan lisää talousopetusta niin koteihin kuin kouluihin.

Talousosaaminen on tärkeä kansalaistaito, jota pitäisi opettaa lapsille jo aivan pienestä lähtien. Tämän taidon avulla nuoret kasvavat taloudellisesti vastuullisiksi ja täysvertaisiksi aikuisiksi. Talousopetuksen perusasioita ovat rahan ansaitseminen, järkevä raha-asioiden hoitaminen sekä myös oma vastuu ja riskit.

Erityisen tärkeää talousopetus on nykyaikana, kun raha on muuttunut aineettomaksi kortilla tai älypuhelimella käytettäväksi bittijonoksi. Talousasioiden hallinta on tärkeää myös siksi, että koronapandemian aiheuttama talouskriisi tulee vaikuttamaan erityisesti nuorten asemaan. Esimakua siitä saatiin viime kesänä, jolloin moni nuorista jäi yllättäen ilman kesätöitä.

Yksilöiden välillä suuria eroja

Suomalaisnuorten talousosaaminen on hyvällä tasolla – sen vahvisti myös kansainvälinen PISA-tutkimus, jonka talousosaamisvertailuun Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2018. Tässä tutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaiset kipusivat toiselle sijalle etelänaapurimme Viron jälkeen.

Päävastuu lasten ja nuorten kasvattamisesta on vanhemmilla. Kotoa saatu malli suhtautumisesta työntekoon, rahaan, kuluttamiseen ja säästämiseen iskostuu nuoriin vahvasti. Kotona opitaan arjessa ja yhteiskunnassa toimimisen perusasiat.

Kotoa saadut talouseväät vaihtelevat kuitenkin suuresti. Myös PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten keskimääräinen osaamistaso talousasioissa oli korkea, mutta yksilöiden välillä oli suuria vaihteluja. Nuorten sosioekonominen tausta heijastuu myös heidän talousosaamiseensa. Tämä näkyy kaikissa ikäluokissa.

Esimerkiksi Pohjanmaan Yrityskylään talous- ja työelämätaitoja opettelemaan tulevien peruskoulun kuudesluokkalaisten taloustaidoissa on selkeitä eroja. Jotkut ovat hyvin valveutuneita ja perillä talousasioista, kun taas toiset kaipaavat enemmän tukea esimerkiksi rahaan liittyvissä päätöksissä.

– Monen nuoren perheessä on pitkään jatkunutta työttömyyttä eivätkä he ehkä saa kotoa positiivista työntekemisen mallia ja esimerkkiä talousasioiden hoidosta, miettii Pohjanmaan Yrityskylän aluepäällikkö Karoliina Karjala.

PISA-tutkimuksen tuloksista selviää, että suomalaisnuorten talousosaamisessa ei ole eroa eri puolilla Suomea. Myös suomen- ja ruotsinkielisten osaaminen on samantasoista. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten pankkitilien ja -korttien käyttö oli keskimääräistä vähäisempää ja se heijastui heikompana talousosaamisena.

Koululla vahva rooli

Koulun tehtävä on tukea kotikasvatusta myös talousasioissa. Kouluilla onkin merkittävä rooli suomalaisten nuorten talousosaamisessa. PISAn mukaan 71 prosenttia suomalaisnuorista kertoo oppineensa talousasioita juuri koulussa. Tämä suhdeluku on noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo.

Taloutta opetetaan kouluissa esimerkiksi matematiikan ja yhteiskuntaopin tunneilla. Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:in teettämän Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia nuorista toivoisi saavansa koulussa lisää opetusta taloustaidoissa. Myös opettajat pitävät koulussa annettavaa talousopetusta riittämättömänä.

Talousopetusta on viime vuosina lisätty. Myös tuleville aineenopettajille opetetaan taloutta, jotta he kykenisivät opettamaan oppilaitaan.

– Tulevat yhteiskuntaopin opettajat opiskelevat kansantaloutta noin 10-15 opintopisteen verran. Lisäksi talousasioita käsitellään didaktiikan opinnoissa. Monet opiskelijat saavat ohjausta harjoitusluennoilla myös taloustaitoihin, kertoo Åbo Akademin yliopistolehtori Tom Gullberg, joka opettaa tuleville aineenopettajille historian ja yhteiskuntaopin didaktiikkaa.

Vasa Övningskolan lukiossa historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa opettavalla Anders Fransénilla on myös kauppatieteellinen tutkinto, ja hän opettaa mielellään taloutta lukiolaisille. Hän on pitänyt myös Åbo Akademin opiskelijoille luentoja yrittäjyydestä. Viime lukuvuonna hän toteutti kollegoidensa kanssa innovatiivisen talouskurssin.

– Kokemukseni mukaan sekä lukiolaiset että aineopettajaopiskelijat ovat kiinnostuneita talouden ilmiöistä, kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta, Fransén kertoo.

Fransén on tyytyväinen siihen, että elokuussa 2021 käyttöön otettavissa lukion uusissa opetussuunnitelmissa otetaan entistä paremmin huomioon yhteydet ympäröivään maailmaan. Etenkin yrittäjyys- ja kansainvälisyysyhteistyö sekä yhteydet työelämään ja korkeakouluihin painottuvat suunnitelmissa nykyistä enemmän.

Tukea ja välineitä talousopetukseen

Suomalainen koulujärjestelmä tasoittaa nuorten kotona saamien talousoppien eroja. Sekä oppilaat että opettajat toivoisivat koululta enemmän talousopetusta.

Monet ulkopuoliset tahot auttavat kouluja tarjoamalla esimerkiksi välineitä talouden opettamiseen. Esimerkiksi TAT ylläpitää peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattuja alueellisia Yrityskyliä, joissa oppilaat pääsevät kokeilemaan työelämä- ja taloustaitojaan leikin varjolla. Myös Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa kouluille monia välineitä yrittäjyys- ja talouskasvatuksen tueksi.

Myös Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa käytännönläheisiä opinto-ohjelmia työelämävalmiuksien, oman talouden hallinnan sekä yrittäjyysasenteen opetuksen tueksi esiopetuksesta korkea-asteelle.

– Viime syksynä lanseerasimme toiselle asteelle yhteistyössä Danske Bankin kanssa Oma talous haltuun -ohjelman, joka lisää itsenäistyvien nuorten taloudellista mielenrauhaa ja tasavertaista talousosaamista. Tavoitteemme on, että tänä lukuvuonna 100 000 lasta ja nuorta saavat innostavaa ja konkreettista talousopetusta ohjelmatarjontamme kautta, toteaa Nuori Yrittäjyys ry:n alueverkoston päällikkö Inger Aaltonen.

Nuori Yrittäjyys ry:llä on 10 aluetoimistoa tukemassa opetushenkilöstön työtä eri puolilla Suomea.

TEKSTI: JOHANNA HAVERI
KUVAT: YRITYSKYLÄ POHJANMAA/SAMI PULKKINEN JA HAASTATELLUT

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN