Kokkolaan rakentuva Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumjalostamo on tuhansien osaajien voimannäyte, jonka idea on kypsynyt ja kirkastunut vuosien varrella. Suurinvestointien suunnittelussa pitkäjänteisyys on kultaa.
Taivaanrantaa halkovat teräsrakenteet ovat kesän aikana muuttaneet Kokkolan suurteollisuusalueen maisemaa huomattavasti. Ne nousevat jo 26 metrin korkeuteen, ja jatkoa on luvassa. Lopullinen korkeus on 46 metriä.
Sibanye-Stillwaterin tytäryhtiön Keliberin litiumjalostamosta tulee vaikuttava näky. 250 metriä pitkän rakennuksen työmaalla kuhisee jo nyt, ja vilkkaimmassa rakennusvaiheessa työmaa-aitojen sisäpuolella työskentelee yhtä aikaa viitisensataa osaajaa.
Kaikkiaan tarvitaan tuhansien ihmisten työpanos pelkästään Suomessa, jotta suurtehdas saadaan rakennettua ja toimintaan. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain: vuoden 2025 aikana päästään ensin testaamaan yksittäisiä koneita ja laitteita ja lopulta koko tuotantoprosessia, eli käyttämään rikastetta raaka-aineena.
– Lopullista käsiparien määrää on vaikea arvioida, koska rakentamista ja suunnittelutyötä tehdään eri puolilla maailmaa. Osa työstä on lyhytaikaista, osa tekee todella pitkään töitä projektin parissa, sanoo Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala.
Pitkä on ollut myös tehdashankkeen tie. Hautala sanoo leikillisesti, että eräässä mielessä ensimmäiset ideat malmin hyödyntämisestä heitettiin ilmoille jo vuonna 1959, heti kun litiumia oli löydetty keskipohjalaisesta maaperästä.
– Investointipäätös tehtaasta tehtiin marraskuussa 2022, mutta noiden kahden merkkipaalun väliin jäävä aika ei ole mennyt hukkaan.
Aika tuo viisautta
Varsinainen ajatus tehtaan rakentamisesta syntyi Hautalan mukaan 2010-luvun puolivälin tienoilla. Kun silloin tehtiin kannattavuusselvityksiä, piti miettiä ja määritellä tarkkaan, minkä kokoluokan tehdas on kyseessä. Se loi hankkeelle hyvän pohjan, mutta tarjosi myös tilaisuuden haudutella rauhassa mahdollisia muutostarpeita.
– Matkan varrella suunnitelmiin on tullut kolme olennaista muutosta, joista isoimpana kenties se, että valmistammekin litiumhydroksidia alun perin kaavaillun litiumkarbonaatin sijaan.
Päätös muutoksesta tehtiin muutamia vuosia sitten, ja samoihin aikoihin jalostamon paikaksi vaihdettiin Kokkola Kaustisen sijaan. Kokkolan puolesta puhui se, että suurteollisuusalueella on jo valmiiksi paljon palveluita, joista tehdas hyötyy.
Kolmas muutos oli suunnitellun tuotantomäärän kasvattaminen. Keliber on jatkanut malmin etsintää läpi vuosien, ja löydetyn litiumin määrä on ollut ennakoitua suurempi.
– Kun olemme voineet hankkia jo nyt hieman aiottua suuremmat koneet, se on meille selvää kustannussäästöä, Hautala toteaa.
Pitkäjänteinen kehitystyö hyödyttää myös yhteistyökumppaneita. 2000-luvun saatossa Keliber ja Metso (entinen Metso Outotec) ovat kehittäneet soodapaineliuotusta, ja nyt Kokkolaan nouseva tehdas on ensimmäinen tuota menetelmää käyttävä litiumjalostamo. Innovaatio on Metsolle arvokas tuote, jota se voi tarjota myös kansainvälisille litiumyhtiöille.
– Hankkeelle tekee hyvää, kun sitä suunnitellaan huolellisesti. Siitä ei hyödy vain tehdas, vaan myös tuote ja asiakassuhteet. Myös rahoitus ja luvitus vaativat aikaa.
Yhdessä enemmän
Ison tehtaan ympärille rakentuu vähitellen ekosysteemi, jossa eri alojen yritykset auttavat toisiaan menestymään. Teknologiatoimittaja Metson lisäksi Keliber on jo pitkään tehnyt yhteistyötä muun muassa suunnitteluun erikoistuneen Swecon sekä Kokkolan sataman ja alueen kuljetusliikkeiden kanssa. Kaikkiaan yhteistyökumppaneita on satoja, kun huomioidaan myös kumppaneiden aliurakoitsijat.
Iso etu on myös, ettei suurteollisuusalueella tarvitse huolehtia itse esimerkiksi ravintolapalveluista, vartioinnista tai kunnossapidosta, koska näitä palveluita on jo alueella.
– Kokkolassa on pitkä kokemus metallien jalostamisesta ja hyvinhoidetusta kaivosteollisuudesta, joka luo hyvinvointia ympärilleen. Suotuisan sijainnin ja monenlaisten kuljetuspalveluiden ansiosta yhteydet Keski-Eurooppaan ovat hyvät, Hautala kiittelee.
Business Finland ja sen edeltäjä Tekes on vuosien ajan ollut mukana edistämässä Keliberin tuotekehitys- ja innovaatiohankkeita, vientiä ja investointeja. Osana Business Finlandin tiimiä Markku Kivistö on edistänyt Keliber-litiumhanketta ja on ollut auttamassa yritystä mukaan teollisuusyritysten symbiooseihin euroopanlaajuisesti. Kivistö on Business Finlandin sisällä toimivan Invest in Finlandin Cleantech-toimialan johtaja.
– Teollisuuspuistot luovat hyvän alustan toimijoille kasvaa ja kukoistaa, ja tällä hetkellä nähtävä puhtaan energian teollinen murros tapahtuu hyvin pitkälle juuri näissä puistoissa.
Kivistö mainitsee myös teolliset sivuvirrat, joiden käyttö tehostuu, kun yritykset ovat lähellä toisiaan. Samalla mahdollisuus pienentää hiilikädenjälkeä paranee. Hän muistuttaa, että ihan yleisestikin usein asioita on helpompi tehdä yhdessä kuin jokaisen yksin tahollaan.
– Yhdessä tekemällä myös opitaan nopeammin, mitkä asiat toimivat hyvin ja mitä voisi vielä parantaa.
Business Finlandin näkökulmasta yhteistyö on sitä, että Suomi-joukkueella edistetään sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja ja innovaatioita. Kansainväliset toimijat arvostavat Suomessa ammattitaitoisia tekijöitä, ratkaisuhakuisuutta sekä puhtaan, CO2-vapaan sähkön saatavuutta ja kilpailukykyistä hintaa.
– Esimerkiksi Ruotsissa sähkölle on neljä eri hinta-aluetta, Norjassa peräti viisi. Suomessa sähkön yksi hinta-alue tuo selkeyttä yrityksille, jotka katsovat Suomea investointikohteena.
Arjen esteet pois
Kun pohditaan Suomen kykyä kilpailla uusista investoinneista, keskustelu kääntyy yleensä sujuvaan lupaprosessiin. Markku Kivistö toteaa, että lupaprosesseista kannattaa kehittää entistä ennakoitavampia ja nopeampia selkeistä kriteereistä ja demokratiasta tinkimättä.
– Ely-keskukset ja aluehallintovirastot tekevät hienoa työtä, mutta hankkeiden määrän kasvu kasvattaa työkuormaa. Hallinnon lisäksi työvoimaa tarvitaan myös valmisteluun, suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Näissä kaikissa riittää töitä kaupallisillekin toimijoille.
Kun suurtehdas on rakenteilla ja valmistumassa, tarvitaan paljon tekijöitä, joiden saamiseksi alueelle on pohdittava paljon muutakin kuin varsinaisia työoloja tai palkkaa. Liikenneyhteydet, palvelut, asuminen ja julkiset palvelut painavat tulijan vaakakupissa usein vähintään yhtä paljon kuin kiinnostava työpaikka.
Hannu Hautalan mukaan Kokkolassa parantamisen varaa olisi esimerkiksi yritystonttien saatavuudessa, asuntojen tarjonnassa sekä koulu- ja päiväkotipaikkojen määrässä.
– Viime viikon perjantaina meille tuli kuusi uutta työntekijää, ja yksi viesteistä oli, että asuntoa on vaikea löytää. On toki ymmärrettävää, että asuntomarkkinat tai kaupungin kasvatustoimi eivät voi reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, mutta voisimme miettiä, miten siihen saisi lisää joustoa.
Markku Kivistö peilaa nykyistä murrosta suurten tehtaiden alasajon aiheuttamaan tappiomielialaan. Nyt suomalaisilla olisi mahdollisuus teollisuuden uuteen nousuun ja vieläpä siten, että siinä sivussa kehitämme suomalaista osaamista, jota voi viedä maailmalle.
– Olisi tärkeää, että nuori sukupolvi löytäisi luonnontieteiden arvon ja huomaisi, millaisia mahdollisuuksia puhdas siirtymä tarjoaa. Kaikkien ei tarvitse olla kemistejä, vaan mukaan tarvitaan monenlaista osaamista luomaan hyvinvointia ja tekemään merkittävää työtä maapallon hyväksi.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: KELIBER, HAASTATELLUT, COASTLINE
