Liikenneverkkojen kroonisesti alimitoitettu rahoitus syö Suomen kilpailukykyä

Aerial view of a highway amid fields with cars on it

Suomen liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelka jatkaa kasvuaan. Liikenneinfra on ollut liian helppo kohde leikkauksille ja loppulasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Suomi menettää koko ajan asemiaan kilpailussa verrokkimaihin kuten Ruotsiin nähden ja Suomen houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana vähenee. Tänään julkaistu raportti on visio siitä, kuinka Suomen pääväylät pitäisi modernisoida.

– Viime vuosien valitettava kehityssuunta on ollut, että tie- ja rautatieinfran ylläpidon rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla. Infran korjausvelka Suomessa on kasvanut jo lähes kolmeen miljardiin euroon. Infran investointivelka on kokonaan oma lukunsa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Tänään julkistettu raportti ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” kertoo karua kieltä Suomen infran jälkeenjääneisyydestä. Samaan aikaan kun Suomessa infran rahoitusta on leikattu, kilpailijamaissa on pystytty panostamaan infran kuntoon ja investointeihin.

– Kilpailijamaat ovat asettaneet tason ja meidän tulisi pystyä vastaamaan siihen. Nykyinen heikko taloustilanne ei selitä kokonaan sitä, miksi liikenne on kerta toisensa jälkeen helppo kohde leikkauksille, Wood sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2021 oli Ruotsin tavaraviennin arvo 163 miljardia euroa ja Suomen 71 miljardia euroa. Vastaavasti tutkimuksesta selviää, että Ruotsin panostukset infraan ovat noin 62 miljardia euroa vuosina 2022–2033, Suomessa vastaava luku on 22 miljardia euroa vuosina 2021–2032.

Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen takaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn. Erityisesti nyt kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, ulkomaankaupan varmuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava.

– Suomen muuttunut geopoliittinen asema nostaa läntiset yhteydet nyt uuteen merkitykseen, huomauttaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä. – Suomen täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja puitteet täällä toimiville yrityksille on pidettävä kunnossa. Meidän tulisi myös pystyä houkuttelemaan uusia yrityksiä sijoittumaan Suomeen, jatkaa Erkkilä.

– Itärajan sulkeuduttua Suomi on logistisesti entistä enemmän saari ja kauppakamarialueemme on entistä vahvemmin portti länteen ja maailmalle. Nyt on aika siirtää ja vahvistaa koko Suomen logistista painopistettä ja tavaravirtoja lännen suuntaan, täydentää Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Mikael Halllbäck.

Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin ovat tilanneet yhteistyössä INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Suomen Tieyhdistys. Selvityshankkeesta on vastannut Destia Strategiset Liikennejärjestelmät professori Jorma Mäntysen johdolla.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Paula Erkkilä, Pohjanmaan kauppakamari, 044 781 0704, paula.erkkila@kauppakamari.fi
johtaja Mikael Hallbäck, Pohjanmaan kauppakamari, 040 595 9706, mikael.hallback@kauppakamari.fi
johtava asiantuntija Päivi Wood, Keskuskauppakamari, 050 478 3990, paivi.wood@kauppakamari.fi

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN