Ihmiset muistavat parhaiten sen, mitä sait heidät tuntemaan, ei sitä, mitä sanoit tai mitä teit. Millainen tunne sinulla on teidän työyhteisöstänne? Entä millainen tunne jäi viimeisestä kehityskeskustelusta tai kohtaamisesta pomon kanssa?
Työyhteisö on täynnä tunteita. Se, miten me niitä näytämme ja miten niihin reagoimme ovat päivittäisiä valintojamme – osa tiedostamatonta ja osa tiedostettua. Entä mitä saapuu työpaikalle, kun sinä saavut sinne? Minulta usein kysytään, että mitä tehdä, kun asiat ovat työpaikalla solmussa ja ihmiset väsyneitä. Siihen ei ole yksinkertaista eikä yksiselitteistä vastausta, vaan usein kysyn, että miltä sinusta tilanne tuntuu. Esihenkilön kannattaa luottaa myös siihen tunteeseen, mikä työyhteisöstä välittyy. Se, että tunteista voi puhua myös työpaikalla on ihan ok. Niin työntekijä kuin esihenkilö voivat kertoa, miltä jokin asia tai ilmiö työpaikalla tuntuu ja millaisia vaikutuksia sillä on. Joskus yhteisöjen konfliktitilanteita hallitsee jokin lukko, joissa ehkä joku on loukkaantunut, väärin ymmärretty, kokee kiusaamista tai aliarvostusta. Se, että ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi saattaa jo itsessään auttaa asioiden selvittelyssä.
Aina asioihin ei löydy ratkaisua,
vaan sanoittaminen ja
puheeksi ottaminen voivat auttaa.
Henkilöstön ja johdon työhyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Sillä voidaan sanoa olevan merkitystä myös yrityksen kokonaisvaltaiseen menestykseen. Jokainen tietää, että motivoitunut ja innostunut työntekijä on tuottava työntekijä. Mutta mistä asioista työhyvinvointi koostuu? Jollekin se on yhteisiä kehittämis- tai tyhypäiviä, joku arvostaa työsuhde-etuja ja toiselle on tärkeää jousto työajoissa. Keskeisintä työhyvinvoinnissa kuitenkin on, että työpaikalla jokainen kokee olevansa tärkeä siinä roolissaan, mitä on palkattu tekemään ja työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. Huomionarvoista on myös se, että asiat ovat vastavuoroisia. Työhyvinvoinnin vastuu on meillä kaikilla. Johto voi mahdollistaa asioita, mutta sekin tarvitsee vastavuoroisuutta ja mukaan tuloa.
Kohtaamme työterveyshuollossa päivittäin työntekijöitä, jotka voivat hyvin ja ovat onnellisia omasta työpaikastaan. He haluavat tehdä työssä parhaansa ja auttaa omalta osaltaan yritystä menestymään. Pohjanmaalla työmoraali ja asenne yhteisen hyvän tekemiseen on korkealla.
Toisaalta tapaamme ja hoidamme myös työssä uupuneita ja väsyneitä. Teemme paljon yritysten ja työntekijöiden kanssa työtä sen eteen, että hyvinvointi ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Työpaikka ja työnantaja on merkittävä tekijä, mutta myös yksilö ja työajan ulkopuolinen elämä vaikuttavat. Asioita ei voi irrottaa toisistaan, vaan olemme aina ihmisinä ja työntekijöinä kokonaisia. Meillä voi olla erilaisia rooleja ja odotukset työssä sekä vapaa-ajalla ovat erilaiset. Mutta tärkeää olisi ajatella, että asiat ovat usein sekä että, ei joko tai.
Olemme eläneet ja elämme edelleen poikkeuksellisia aikoja. Nyt on hyvä aika pohtia, millaisia vaikutuksia viime vuosilla on ollut juuri teidän työyhteisössänne ja millaista oppia vuodet ovat antaneet. Muutos on aina kliseisesti mahdollisuus. Muutoksia voi tarkastella myös kriittisesti ja valita muutoksista toimivimmat. Asioita ei kannata muuttaa vain muuttamisen ilosta. Joskus vanha hyvä toimintapa toimii mainiosti nykyisessä, hektisessä ja moniulotteisessa työssä.
Kannustan myös työpaikkoja juhlimaan työarkea. Pienet huomionosoitukset työtoverille, esihenkilölle, johdolle ja vastavuoroisesti, luovat arkeen turvallisuutta ja yhteistä onnistumisen tunnetta.
KUVA: SILJA HOTAKAINEN
