Koulutusjärjestelmä on muutettava joustavaksi ja reagointikykyiseksi, vaativat kauppakamarit. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksille vaatii, että koulutusjärjestelmän sisäiset raja-aidat puretaan ja elinikäinen oppiminen mahdollistetaan. Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen, jota työntekijöiden on voitava päivittää työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan läpi työuran.
Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi.
– Koulutusjärjestelmämme on vastattava haasteisiin. Joustavuus ja kyky reagoida nopeasti muutoksiin ovat ainoita keinoja edetä, kun ennakointi vaikeutuu, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.
Kauppakamarien mukaan tasapaino koulutusjärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen ja alueiden päätösvallan välillä on arvioitava uudestaan. Tavoitteena on oltava tarkoituksenmukainen työnjako, joka tukee alueiden osaamisen kehittämistä työelämän lähtökohdista.
Sipolan mukaan suhdanteiden ja yritysten osaamistarpeiden muutokset ovat nopeimmin havaittavissa alueilla, eri puolilla Suomea.
– Alueilla tulee olla riittävästi päätösvaltaa ja resursseja esimerkiksi muuntokoulutuksen kohdentamiseksi. Keskeistä on alueen yritysten, koulutuksen järjestäjien ja työllisyyspalveluiden tiivis yhteistyö, jolla voidaan parhaiten kehittää alueen osaamista, kilpailukykyä ja vetovoimaa, hän sanoo.
Kauppakamarit julkaisivat tänään koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.
Kauppakamarit ovat huolissaan osaamisen rapautumisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Kauppakamarien mukaan jokaisen nuoren tulisi saada vähintään toisen asteen koulutus. Tavoitteeseen ei kauppakamarien mukaan päästä oppivelvollisuusiän mekaanisella nostamisella, vaan ongelman ratkaiseminen vaatii resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
– Peruskoulun on tarjottava hyvät taidot lukemisessa ja laskemisessa. Tällä hetkellä 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea jatko-opintojen edellyttämällä tavalla, toteaa Sipola.
Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Sen lisäksi, että koulutusjärjestelmä viritetään vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin, on Suomen pystyttävä houkuttelemaan korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.
– Osaavaa henkilöstöä ei pystytä turvaamaan yrityksille pelkästään kotimaisin voimin. Suomen oma väki ei yksinkertaisesti riitä, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Suomen tulisi aktiivisesti ryhtyä houkuttelemaan Suomeen ulkomaalaisia osaajia”, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä, joka oli toisena alueiden edustajana mukana kauppakamareiden koulutusteesityöryhmässä.
Kauppakamarien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä sekä auttaisi taloutta kasvamaan.
