Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Keskipohjanmaassa sunnuntaina 6.2.2022.
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Nyt tehdään Euroopan liikenneverkkoja koskevia ratkaisuja ja priorisointeja pitkälle tulevaisuuteen. TEN-T-verkko tulee ohjaamaan rahoitusta niin EU:lta kuin kansallisesti. Suomen kohtalo on silti pitkälti omissa käsissämme. Suomen pitää ajaa Suomen etua.
TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, ilma-, sisävesi- ja meriliikenteen. Komissio on ehdottanut TEN-T-verkolta pudotettavan nyt pois 15 satamaa. Näistä kolme sijaitsee Suomessa – ei esimerkiksi yhtään Ruotsissa tai muualla Itämeren ympärillä. Suomen pudokkaista kaksi sijaitsee Pohjanmaalla: Pietarsaari ja Kaskinen. Ei voi olla Suomen eikä Euroopan edun mukaista, että Suomesta vähennetään näin reilulla kädellä TEN-T-satamia ja samanaikaisesti kymmeniä uusia satamia lisätään Etelä-Eurooppaan.
Maailman kartalla Suomi on saari. Maantieteelle emme voi mitään, ja siksi logistiset yhteydet – väylät maailmalle – ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta keskeisessä roolissa. Suomen ja ulkomaiden välisistä kuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta.
Suomen tulee ajaa itseään voimakkaammin mukaan TEN-T-verkkoon ja saada tälle kaksitasoiselle verkolle lisää satamia, ei menettää niitä. Suomen nykyisten kattavan verkon satamien tulee vähintäänkin pysyä verkolla. Lisäksi kattavalle verkolle tulee uutena liittää Vaasan satama, josta on Euroopan pohjoisin ympärivuotinen laivayhteys, joka yhdistää Pohjolan itä-länsisuunnassa muun Euroopan liikenneverkkoon ja on merkittävä osa lyhyttä kuljetusreittiä Atlantille. TEN-T:n ydinverkkoon, eli tärkeimpien yhteyksien verkkoon, tällä hetkellä kuuluvat satamat sijaitsevat kaikki Etelä-Suomessa. Länsi- ja Pohjois-Suomen teollisuus ja logistiikkatarpeet hyötyisivät merkittävästi ydinverkon sataman statuksen saamisesta alueelle. Tämä status kuuluu Kokkolan satamalle.
Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Rannikon pohjalaismaakunnissa on käynnissä ennennäkemätön elinkeinoelämän kehittämisaalto. Tulevan viiden vuoden aikana alueelle investoidaan tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, mineraaliteollisuuteen, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa.
Nämä satamat ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten satama ei ole enää pelkkä logistinen solmu. Silti tavaraliikenteen arvolla tai jalostusasteella ei näytä olevan mitään merkitystä, kun mittareina edelleen käytetään tonneja. Tämä ajattelutapa palvelee erityisesti sitä näkemystä, että Pohjois-Euroopan raaka-aineet tulisi kuljettaa Keski-Eurooppaan jalostettavaksi – eikä siis pyrkiä jalostamaan niitä lähtömaassa eli Suomessa.
Investointiaalto nivoo entistä tiiviimmin myös Euroopan sisämarkkinat yhteen. Esimerkiksi akkuinvestoinneissa on mittavaa pohjoismaista synergiaa, jota voidaan tukea ja vahvistaa logistiikalla. Vientivolyymin kasvaessa on sekä Suomen että EU:n edun mukaista varmistaa mahdollisimman toimiva ja tehokas logistiikkainfrastruktuuri. Jokaisella menestyvällä satamalla on tässä kokonaisuudessa tärkeä paikkansa.
