Vientivoittoisen länsirannikon satamat osaksi TEN-T-verkkoa

Foto: Jaakko J. Salo

– Pohjanmaan kauppakamarin kannanotto

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen vähähiilistämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen.

Pohjanmaan kauppakamari huolissaan satamien kohtalosta

Pohjanmaan kauppakamari esittää erityisen huolensa, joka koskee alueen satamien uutta statusta. Komission ehdotuksessa koko TEN-T-verkostosta ollaan pudottamassa pois 15 satamaa. Näistä kolme on esitetty pudotettavan Suomesta – ei esimerkiksi yhtään Ruotsista tai muualta Itämeren ympäriltä. Suomen pudokkaista kaksi sijaitsee Pohjanmaalla. Ei voi olla Suomen eikä Euroopan edun mukaista, että Suomesta vähennetään näin reilulla kädellä TEN-T-satamia ja samanaikaisesti kymmeniä uusia satamia lisätään Etelä-Eurooppaan.

Suomi on jäsenvaltiona ollut aika varovainen vaatimaan itselleen laajempaa karttaa, koska on pelätty siitä seuraavia parannuskohteita ja velvollisuuksia. Samaan aikaan muu Eurooppa on maksimoinut saatavansa kasvattamalla erityisesti kaksitasoisen TEN-T:n niin sanotun kattavan verkon ulottuvuutta. Pohjanmaan kauppakamarin näkemyksen mukaan Suomella on mahdollisuus laajentaa verkostoa kansallisen tarpeen näkökulmasta vaarantamatta olemassa olevaa verkostoa tai kasvattamatta merkittävästi velvoitetaakkaa.

Pohjanmaan kauppakamari esittää, että Suomen tulee ajaa itseään voimakkaammin mukaan TEN-T-verkkoon. TEN-T:n kattavalla verkolla olevat Pietarsaaren ja Kaskisten satamat tulee säilyttää osana verkkoa. Lisäksi kattavan verkon satamaksi tulee liittää Vaasan satama.

Suomessa TEN-T:n ydinverkkoon eli tärkeimpien yhteyksien ja liikenteen solmukohtien verkkoon tällä hetkellä kuuluvat satamat sijaitsevat kaikki Etelä-Suomessa. Länsi- ja Pohjois-Suomen teollisuus ja logistiikkatarpeet hyötyisivät merkittävästi TEN-T:n ydinverkon sataman statuksen saamisesta alueelle. TEN-T-ydinverkon satamaksi tulee lisätä uutena Kokkolan satama.

Suomi vahvemmin kiinni eurooppalaisiin liikenneverkkoihin ja EU-rahoitukseen

TEN-T-lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden hyödyntää EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T-ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja – Suomi ei saa käpertyä sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä, eikä Suomen tule jäädä sivuun tästä kehityksestä.

EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.

TAUSTAA

Mikä TEN-T?

Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen aloitettiin yli 25 vuotta sitten. Euroopan unionin sisällä tarvitaan turvallisia ja korkealaatuisia liikenneyhteyksiä maasta toiseen. Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen.

TEN-T-verkko koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network) ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T ydinverkko keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Ydinverkon toteuttamista edistää käytäviin perustuva lähestymistapa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: rautatie-, maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. TEN-T suuntaviivat määrittävät liikenneverkkoon lukeutuvat projektit. Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut. Suuntaviivoihin sisältyvät myös kriteereiden perusteella määritellyt liikenneverkkojen kartat.

TEN-T- politiikka on tärkeä väline edistää investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, näin vahvistetaan sisämarkkinoiden kehittymistä ja suomalaista sekä eurooppalaista kilpailukykyä. TEN-T-politiikan avulla voidaan vauhdittaa siirtymistä vähäpäästöisempään liikenteeseen ja edesauttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Nykyisen asetuksen mukaan Suomessa on neljä ydinverkon satamaa: Helsinki, Turku, Naantali ja HaminaKotka sekä 12 kattavan verkon satamaa: Kemi, Oulu, Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Kaskinen, Pori, Rauma, Hanko, Sköldvik, Eckerö sekä Maarianhamina. Nyt tekeillä olevan TEN-T-asetusehdotuksen mukaan ydinverkon satamat säilyisivät Suomessa ennallaan. Kattavan verkon satamista putoaisivat asetusehdotuksen mukaan pois Pietarsaari, Kaskinen ja Sköldvik ja uusina mukaan nousisivat Tornio ja Inkoo.

Länsirannikon satamien rooli aluetaloudessa

Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä. Suomen ja ulkomaiden välisistä kuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta.

Meriteitse kulkevaan rahtiin tukeutuvana maana Suomen yleinen huoltovarmuus on riippuvainen harvalukuisesta joukosta kokoluokaltaan ja sijainniltaan merkittävistä satamista. Myös maan puolustuksellisen valmiuden ylläpitämisen kannalta sataman sijainti ja infrastruktuuri ovat merkittävät.

Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Rannikon pohjalaismaakunnissa on käynnissä ennennäkemätön elinkeinoelämän kehittämisaalto. Tulevan viiden vuoden aikana alueelle investoidaan tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa.

Kaikki neljä satamaa ovat tavoitteellisesti kehittäneet toimintojansa ja mittavasti investoineet palvellakseen ja edistääkseen entistä tehokkaammin niin alueen kuin takamaidenkin vientiedellytyksiä. Lisäksi teollisuudessa painotetaan entistä vahvemmin vähäpäästöisiä kuljetuskäytäviä, ja TEN-verkkoon kuuluminen on merkittävä osa näiden kuljetuskäytävien kehittämistä.

On odotettavaa, että akku- ja mineraaliteollisuuden kuljetustarpeet kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa vihreän siirtymän myötä. Merilogistiikka on merkittävässä osassa akku- ja mineraaliteollisuuden tuotteiden viennissä sisämarkkinoille ja kolmansiin maihin. Vientivolyymin kasvaessa on sekä Suomen että EU:n edun mukaista varmistaa mahdollisimman toimiva ja tehokas logistiikkainfrastruktuuri.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN