Lokakuun lopussa sain olla kuulemassa elinkeinoministeri Katri Kulmunin pohdintoja maailman ja Suomen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Kotimaatamme koskevat viestit olivat aika karuja: vetoapua ei maailmalta tule, olemme kestävyysvajetilanteessa, alueelliset erot ovat suuret ja osaajien kohtaanto-ongelma maan eri alueiden välillä on merkittävä. Hän koki myös poliittisen päätöksentekokyvyn ja vallankäytön suhteessa haasteita.
Hiilineutraali Suomi saavutetaan Kulmunin mukaan talouden kasvua tukemalla sekä erityisesti korkean teknologian yritysten toiminnan ja investointien kautta. Hän pyysi myös yleisöltä kärsivällisyyttä ja mahdollisuuden antamista nykyiselle hallituspohjalle mm. työmarkkinauudistusten toteuttamisessa.
Onpa siis aikamoinen haaste kirjoittaa kolumnia seudun vetovoimatekijöistä ministerin huolenaiheet ja marraskuun illan tummat sävyt huomioiden.
Toisaalta meille Vaasan seudun ja koko länsirannikon toimijoille elinkeinoministerin mainitsemat haasteet ovat olleet tuttuja jo pidempään. Mahdollisuudet on onneksi myös tunnistettu ja olemme kokeneet 2000-luvun alusta alkaen useita vahvan kasvun vuosia, erityisesti energiateknologiayritysten vanavedessä. 2010-luvun puolessa välissä koettu kasvun tasaantuminen pakotti kuitenkin laajoihin yritysten ja julkisten kehittäjätoimijoiden yhteisiinkin pohdintoihin megatrendien tunnistamiseksi ja uusien toimenpiteiden käynnistämiseksi.
Tuloksia on jo nähtävissä. Odotan suurella mielenkiinnolla mm. Wärtsilän Smart Technology Hubin ja uuden Vaasa-Uumaja -laivan valmistumista. ABB:n osaajia houkuttelevan uuden monitilatoimiston avausta saimme jo juhlia. Mittavan akkuekosysteemin synnyttäminen on myös edennyt maankäytön kehittämisestä infran valmisteluun ja konkreettisiin neuvotteluihin mm. aasialaisten akkutoimialan yritysten kanssa.
Näkökulmani seudun kehittämisyhteistyössä painottuu yritystoimitilojen ja -puistojen kehittämiseen. Vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana Vaasa Parks on rakennuttanut uusia toimisto- ja tuotantotilakiinteistöjä yritysten käyttöön lähes 100 milj. euron investointeina. Noin neljäsosa on toteutunut kaupunkiyhteistyönä elinkeinopoliittisina teknologiakeskustaloina. Tilojen käyttöaste on korkea noin 60 yrityksen ja 600 osaajan käytössä. Viidettä vielä tontille mahtuvaa Futura-taloa valmistellaan tarvetta ja aikataulua tarkasti arvioiden. Olennainen tekijä kaikissa hankkeissa on ollut yrityksen tilatarve sekä halu sitoutua entistä vankemmin ja laajemmin toimimaan seudulla. Ilman käyttäjäyrityksen tuomaa sisältöä yksikään ”seinäprojekti” ei olisi ollut tarpeellinen eikä mahdollinen.
Viime vuosien toimitilarakentamisen lisäksi myös muu rakentaminen on ollut seudullamme vilkasta. Uudet keskusta-asunnot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Toivottavasti jatkossa joitakin uusia kohteita saadaan toteutumaan myös merinäköalalla. Uudistetut ja uudet liiketilat mm. keskustaan ja Kivihakaan ovat antaneet mahdollisuuksia kaupan tarjonnan paranemiseen. Innolla odotan myös Liisanlehdon uusia kauppapaikkoja kaupungin eteläreunalle. Julkisella puolella keskussairaalan mittava käynnissä oleva rakennushanke on välttämätön laadukkaan erikoissairaanhoidon turvaamiseksi. Urheilurakentamiseen on myös panostettu voimakkaasti, vaikkakin ykköstason joukkueiden tämän vuoden heikompi sisällöntuotanto meitä katsojia harmittaakin ja tuonee myös loven kassavirtoihin ja taloudellisiin tuloksiin. Tsemppiä kotkanpäille ja pikaista paluuta Vepsulle!
Nyt onkin vuoro muistaa vielä parempaa kulttuuri- ja muuta tapahtumatarjontaa kaipaavia ihmisiä mm. Wasa Station -kohteen toteuttamisen kautta. Sen sijainti julkisilla kulkuvälineillä helposti saavutettavana keskustan kupeessa on erinomainen. Kohteen omat ja lähellä olevat hotellihuoneet mahdollistavat isojenkin tapahtumien järjestämisen ympäri vuoden. Sisällön huolellinen suunnittelu, sisältöön panostaminen ja toiminnan kautta saatava kassavirta ja kannattavuus ovat tässäkin hankkeessa ratkaisevan tärkeitä.
Vetovoimainen seutu koostuu merkittäviltä osin kasvavista sekä uusista ja alueelle etabloituvista yrityksistä ja niiden työntekijöistä. Uusien asukkaiden ja mm. seudulle jäävien opiskelijoiden työpanoksen ja verotulojen kautta laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on mahdollista lastemme, vanhustemme ja meidän kaikkien hyvän elämän mahdollistamiseksi. Muistaen, että työ ja rakennetut toimintaympäristöt sekä hyvät peruspalvelut eivät tänä päivänä kuitenkaan riitä; tarvitaan myös pörinää ja sirkushuveja.