Auringossa on voimaa – Det finns kraft i solen

Suomen sähköntuotannosta vain alle prosentti tuotetaan aurinkovoimalla, mutta aurinkosähkön osuus kasvaa nopeasti. Vuodesta 2016 lähtien verkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti on lähes tuplaantunut vuosittain.

Knappt en procent av Finlands elproduktion produceras med solkraft, men andelen solel ökar snabbt. Från och med år 2016 har den solelskapacitet som är ansluten till nätet nästan fördubblats varje år.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuosittain julkaiseman raportin mukaan vuonna 2018 aurinkoenergian tuotanto Suomessa oli yhteensä 133,5 megawattia. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yhteensä lähes 47 megawattia.

Aurinkoenergian hyödyntäminen on edennyt viime vuosina suurin harppauksin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Aurinkoenergian uskotaankin yleisesti olevan tulevaisuuden ykkösenergiamuoto, sillä se tuottaa energiaa luonnostaan ympäristöystävällisesti ilman melua. Auringosta saapuu alle 15 sekunnissa maapallolle yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta käyttää vuorokaudessa.

Aurinkoenergiaa myös talvella

Aurinkokeräinten tekninen kehitys ja hintojen lasku ovat lisänneet aurinkoenergian suosiota myös täällä Pohjolassa. Yleisestä luulosta poiketen Suomen aurinkoenergian tuotantopotentiaali on samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa. Kesällä aurinkoenergiaa pystytään keräämään lähes ympäri vuorokauden, ja talvellakin aurinkoenergiaa saadaan hyvin talteen. Ilmastomme viileys vain parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta.

Suomen oloihin soveltuvat hyvin rakennusten julkisivuihin asennettavat aurinkokeräimet, sillä varsinkin talviaikaan aurinko paistaa matalalta. Julkisivuasennukset tai muuten jyrkkään kulmaan asennetut aurinkopaneelit eivät myöskään kerää lunta talvisin. Seinäpaneelit tuottavat hyvin energiaa jo kevättalvella, kun aurinko paistaa kirkkaasti ja ympäristön lumen heijastus vahvistaa valon säteilyä paneeleihin.

Suomessa saadaan auringonsäteilyä keskimäärin yhtä paljon kuin Saksassa tai Tanskassa. Saksassa aurinkosähköä tuotetaan kuitenkin 300 kertaa ja Tanskassakin 15 kertaa enemmän asukasta kohden kuin Suomessa.

Lagringsproblemet kräver en lösning

Den kraftiga ökningen av solkraft för med sig många fördelar men också utmaningar. Till användningen av solenergi hör likadana problem som med övriga väderberoende produktionsformer av förnybar energi: produktionen och konsumtionen möts inte tidsmässigt.

I ett elsystem ska produktionen och konsumtionen hela tiden vara i balans. För upprätthållandet av elsystemets effektbalans behövs i fortsättningen både nya lagringsmetoder och konsumtionsflexibilitet.

Den energi som fås från solen kan redan nu lagras på många sätt. Solens värme kan lagras till exempel i vatten eller i något annat ämne med hög densitet. Den el som produceras med solen lagras däremot kemiskt i batterier.

För energilagringen utvecklas hela tiden nya och effektivare lösningar. En lösning på lagringsproblemet är en förutsättning för att vi ska kunna öka användningen av miljövänliga och förnybara energiformer.

Österberg Group valjasti auringon hyötykäyttöön

Vaasalaisen Österberg Groupin tehdasrakennuksen katolle on tänä syksynä asennettu Vaasan seudun suurin aurinkovoimala.

Österbergin perheyrityskonsernissa johtajana työskentelevä Matias Österberg ei ollut oikeastaan lainkaan ajatellut aurinkoenergian hyödyntämistä ennen kuin hänen tuttavansa, Ampner Oy:n silloinen toimitusjohtaja Tapio Majaniemi otti asian puheeksi.

Österberg Groupin uuden
aurinkovoimalan vuosittainen
sähköntuotanto riittäisi 1,5
miljoonaan ajokilometriin
sähköautolla.

Asia vaikutti kiinnostavalta, joten Österberg kutsui Majaniemen kertomaan siitä lisää. Österberg vakuuttui laskelmista, ja pian Österberg Groupin teollisuuskiinteistön katoilta etsittiin sopivaa paikkaa aurinkopaneeleille.

Paneelit ovat paikallaan

Österbergin Kruunantiellä sijaitsevan kiinteistön katolle on kuluneen syksyn aikana asennettu 1 140 aurinkopaneelia. Uuden aurinkosähköjärjestelmän huipputeho on 353 kilowattia ja se tuottaa vuodessa sähköä reilut 300 000 kilowattituntia.

Voimalan vuosittainen sähköntuotanto riittäisi yhteensä 17 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 128 kerrostaloasunnon tarpeisiin taikka yli 1,5 miljoonaan ajokilometriin sähköautolla. Österberg Groupin tontilla sijaitsevien yritysten vuosittaisesta sähköntarpeesta se kattaa vajaat 10 prosenttia.

– Järjestelmän koko on optimoitu niin, että voimalan toimiessa huipputeholla kaikki tuotettava sähkö tulee yritysten käyttöön, Matias Österberg kertoo.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan voimalan piti olla käytössä jo syyskuussa, mutta paneelitoimitusten myöhästyminen siirsi asennustöitä. Tämän takia Österbergillä päästään nauttimaan itse tuotetusta sähköstä varsinaisesti vasta kevättalvella valon määrän lisääntyessä.

Vaasan seudun toistaiseksi suurimman aurinkovoimalan rakentaminen on herättänyt jonkun verran huomiota lähiseudulla. Tuttu yrittäjä soitti jo Österbergille ja kyseli lisätietoja projektista.

– Ihmisillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa aurinkovoimasta. Ehkä alalle tarvittaisiin lisää taitavia myyjiä, Österberg pohtii.

Kannattava investointi

Vaikka aurinkosähköjärjestelmän rakentamiselle tuli hintaa, Österberg uskoo investoinnin kannattavuuteen. Sen laskettu takaisinmaksuaika on 10 vuotta, jonka jälkeen voimalalla on käyttöikää vielä ainakin 15 – 20 vuotta.

Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaa myös saatu investointituki sekä se, että Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan sähkön hinnan odotetaan nousevan tulevaisuudessa muutaman prosentin vuosivauhdilla.

– Tämä on taloudellisesti järkevä investointi, ja sitä se on myös ympäristön kannalta, Österberg miettii.

Hän kyllä tietää, että aurinkosähköjärjestelmät kehittyvät koko ajan ja komponenttien hinnat tulevat alas. Siitä huolimatta hän uskoo nyt olleen sopiva aika investoinnille.

– Miksi odottaa, jos se on jo nyt näin kannattavaa? Meidän katoilla on vielä reilusti tilaa rakentaa lisää aurinkovoimaa, jos se tulee entistä kannattavammaksi, hän toteaa.

Finn Spring ett pilotföretag inom lagringen av solenergi

Finn Spring är Finlands största producent av källvattenbaserade drycker och har sitt huvudsäte i Sykäräinen som ligger i kommunen Toholampi. Familjeföretaget har verkat sedan år 1991 och produkterna bygger på rent källvatten. Därför är det ingen överraskning att företaget vill verka ansvarsfullt och hålla koldioxidavtrycket så litet som möjligt.

– Miljöfrågor och ansvarsfullhet har alltid varit viktiga för oss. Vi använder oss av solpaneler i Sykäräinen, i Lestijärvi färdigställdes just en koldioxidneutral lagerbyggnad och som bäst håller vi på att ta i bruk jordvärme, nämner Hannu Ali-Haapala som är Finn Springs verkställande direktör och grundare.

Finn Spring är också med i EVAKOT-projektet som leds av yrkeshögskolan Centria. Inom projektet undersöker man säsongslagringen av solenergi i marken. I praktiken sker det här genom att man i kornfältet som ligger bredvid fabriken lagrar solens värmeenergi och den spillenergi som kommer från fabrikens kompressorer.

På vintern för två år sedan borrade man 61 hål som är 45 meter djupa och ska fungera som värmelager. Både solvärme och fabrikens spillvärme styrs till värmelagret så att den hetaste värmen styrs till mitten av lagret och den lite svalare värmen till kanterna.

Det är tänkt att värmen som lagrats under sommaren ska användas under den kalla årstiden för att värma både Finn Springs kontor och den bredvidliggande simhallen Lylyn Pisara.

Ali-Haapala var genast från början intresserad av att anmäla Finn Spring som ett pilotföretag. Han tror att projektet ger bra erfarenhet av energilagring och säkert också värme till kontoret. Företagets finansiella satsning var skälig och dessutom är åkern ovanför värmelagret fortfarande i odlingsskick.

TEKSTI | TEXT: JOHANNA HAVERI
KUVAT | BILDER: SAMI PULKKINEN, FINN SPRING
ÖVERSÄTTNING: MICAELA LINDAHL-PALMROOS

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN