Foley-artisti hengittää näyttelijän nahassa

Heikki Kossin käsissä syntyivät foley-äänet myös syksyllä 2013 ensi-iltansa saaneeseen Peter Frantzenin ohjaamaan elokuvaan Tumman veden päällä.
Artikkeli on alunperin julkaistu CB-lehden numerossa 3/2013.

 

Foley-tehosteet täydentävät elokuvien äänikerrontaa ja tekevät elokuvista uskottavampia. Pääosa suomalaisten ja osa ulkomaalaisten elokuvien foley-äänitehosteista tehdään Kokkolassa.

Lattialla polvillaan oleva mies seuraa tarkasti valkokankaalle heijastuvaa kuvaa, vinguttaa pienen polkupyörän apupyörää ja välillä tömäyttää kengillä lattialla olevaa soraläjää. Kyseessä ei ole roolipeli tai hävitty vedonlyönti, vaan kokkolalaisen äänialan yrittäjän Heikki Kossin tavallinen työpäivä. Hän herättää elokuvien ja televisio-ohjelmien äänimaailman henkiin tuottamalla ja äänittämällä niihin jälkikäteen tahdistettuja äänitehosteita kuten kenkien kopinaa tai vaatteiden kahinaa.

Vuodesta 2000 lähtien yrittäjänä toiminut Kossi on Suomen ainoa kokopäivätoiminen foley-artisti, jonka H5 Film Sound -studiossa syntyvät käsityönä erilaiset tehosteäänet niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin elokuviin. Tampereelta kotoisin oleva Kossi toimi aiemmin muusikkona ja innostui foley-äänistä opiskellessaan medianomiksi Turussa 1990-luvulla. Koulutukseen liittyvä harjoittelujakso elokuva-alalla avasi Kossille aivan uuden äänimaailman ja siitä innostuneena hän lähti ottamaan selvää foley-tehosteista. Valmistumisen jälkeen Kossille avautui mahdollisuus tehdä äänitehosteet Itsevaltiaat-televisiosarjaan, minkä myötä hän sai rutiinia ja pääsi sisään alalle.

– Itsevaltiaissa sain käytännössä harjoitella ja kokeilla, miten erilaisia ääniä pystyy tekemään, Kossi muistelee.

Esikuvat Yhdysvalloissa

Foley-äänitehosteet syntyivät Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Nimensä ne saivat Universal Studios -yhtiön äänimiehen Jack Foleyn mukaan, sillä hän oli tiettävästi ensimmäisiä ääninäyttelijöitä, jotka tekivät tahdistettuja ääniä elokuviin jälkiäänityksellä. Yhdysvaltalaiset tv- ja elokuvastudiot ovatkin suunnannäyttäjiä foley-äänten tuottamisessa ja suunnittelussa.

– Oli hienoa päästä mukaan Pohjoismaissa toteutettuun EU-rahoitteiseen Filmikaari-projektiin ja tutustua lähemmin amerikkalaiseen äänituotantoon. Yhdysvalloissa foley-ääniä käytetään laajasti. Esimerkiksi HBO:n draamasarjoissa on mukana foley-äänet toisin kuin suomalaisissa tv-draamoissa, Kossi kertoo.

Ääninäyttelijä työstää koko elokuvan

Ennen kuin Kossi aloittaa uuden elokuvan työstämisen, hän lukee sen käsikirjoituksen päästäkseen sisälle tarinaan. Varsinaisesti työ alkaa siinä vaiheessa, kun elokuva on leikattu. Silloin Kossi ryhtyy tekemään ääniä synkronoiden ne elokuvan kohtauksiin.

– Pitkän elokuvan äänten tuottaminen ja äänittäminen kestää noin kolme viikkoa. Eri äänet äänitetään erikseen ja niiden tuottamisessa vain mielikuvitus on rajana, Kossi sanoo.

Käytännössä Kossi kollegoineen käy läpi elokuvan kohtaukset useaan kertaan, ennen kuin tarvittavat tehosteäänet ovat purkissa. Ääninäyttelijä kävelee, kahisuttaa vaatteita, narisuttaa saranoita tai vinguttaa jousia samaan tahtiin näyttelijöiden kanssa.

Foley-äänten tuottamiseen tarkoitettu studio sisältää paljon erilaisia kosketuspintoja ja tavaroita, joilla ääniä luodaan. Siksi studio muistuttaa ulkoasultaan lähinnä varastoa tai kirpputoria ja vaatii kunnollisen inventaarion vähintään kerran vuodessa.

Mahdollisuus etätyöhön

On aika yllättävää, ettei Suomen ainoa foley-studio sijaitse pääkaupunkiseudulla, vaan Kokkolassa, Kemiran entisessä puusepänverstaassa. Aiemmin pääkaupunkiseudulla asuneen ja työskennelleen Kossin toi Keski-Pohjanmaalle vaimon työpaikka ammattikorkeakoulun kansanmusiikin lehtorina.

– Koska foley-tehosteet äänitetään muuten jo valmiiseen elokuvaan, foley-artistin ei tarvitse työskennellä lähellä elokuvan tuotantopaikkaa. Tiedostot kulkevat paikasta toiseen sähköisesti, Kossi selittää.

Elokuvien äänituotanto on hyvin kansainvälinen ala, joten myös Kossin töistä noin 40 prosenttia menee ulkomaille.

Alalle haluavia Kossi muistuttaa, että elokuvan tekemisen glamour on kaukana äänihommista. Foley-artistiksi ryhtyminen vaatii aktiivisuutta ja sitkeyttä, sillä alalle ei varsinaisesti ole koulutusta, ei ainakaan Suomessa. Foley-artistilta vaaditaan myös luovuutta ja kekseliäisyyttä erilaisten äänilähteiden keksimiseksi. Myös äänentoiston parantuminen asettaa työlle uusia vaatimuksia.

– Katsojat kyllä huomaavat, jos foley-tehosteet eivät ole kohdallaan, Kossi naurahtaa.

 

TEKSTI: JOHANNA HAVERI
KUVA: MATS SANDSTRÖM

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN