Tehokas hallitustyöskentely on vasta viime vuosina noussut yritysten tavoitelistan kärkeen. Osaavista tekijöistä saa paljon irti, kun omistajatahto on kirkas.
Yrityksen ohjaaminen menestykseen vaatii hyvää suunnittelua ja sinnikkyyttä, jota voisi verrata hiihtoretkeen luonnossa.
On tilanteita, joissa on vastassa uuvuttava umpihanki. Useimmiten kannattaa kuitenkin valita reitti, jolle joku muu on jo luonut edes jonkinlaisen ladun. Hänen jäljissään voit kulkea tietäen, että pahimmat esteet on jo raivattu ja reitin kulkukelpoisuus varmistettu.
Samoin on järkevää käyttää yrityksen apuna ihmistä, jolla on kokemusta ja osaamista alueilta, joihin toivotaan lisäpotkua, sanoo HHJ-kehittäjä ja -kouluttaja, varatuomari Ismo Salminen.
– Jos esimerkiksi haluaa kansainvälisille markkinoille, on hyvä ottaa mukaan joku, joka tietää, miten temppu tehdään. Joskus osaajan voi rekrytoida, joskus voi käyttää konsulttia. Ja joskus parhaan osaajan saa vain hallitukseen.
Salmisen mukaan tarjolla on nyt erityisen runsaasti kokemusta, kun suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. Heidän osaamisensa on vahvaa, ja takana voi olla pitkä ura useankin yrityksen johdossa.
– Kun heille tarjoaa hallituspaikkaa, aika moni on kiinnostunut. Myös työssä olevia yritysjohtajia voi kiinnostaa hallitustyö.
Omistajatahto ratkaisee
Hallitustyöskentelyn ei pitäisi olla vain keskustelua kahvin ja kampaviinerien kera, vaan tavoitteellista työtä. Ammattimainen hallitustyöntekijä voi tuoda yhtiöön tuoretta näkemystä, antaa arvokkaita neuvoja ja osoittaa vaaran paikkoja.
Ensin kuitenkin tarvitaan selkeä kuva, mikä on yritystoiminnan suunta.
– Jos omistajatahto ei ole tiedossa, hallituksen työ on vaikeaa. Omistajan ei tarvitse pohtia strategiaa yksin, mutta on oltava selvillä, mitä omistuksella halutaan tehdä: haetaanko kasvua, isojen joukkojen työllistämistä, suvun perinteiden jatkamista vai jotain muuta, Salminen toteaa.
Tässäkin prosessissa on lupa käyttää sparrausapua; esimerkiksi sopiva hallituksen puheenjohtaja voi olla hyvä keskustelukumppani. Kun omistajatahto on kirkastunut, aletaan laatia sen mukaista strategiaa yritykselle.
– Omistajien riitoja ei pitäisi koskaan viedä hallituksen ratkottavaksi, vaan hallituksessa ajetaan yhtiön etua.
Hellitä kahvasta
Suomalainen yrittäjä on Ismo Salmisen mukaan usein itsenäinen oman tiensä kulkija, jolle oma vapaus ja päätäntävalta ovat tärkeitä. Yritys koetaan usein henkilökohtaiseksi asiaksi, jopa minän jatkeeksi.
Jotta hallitustyöskentelystä saisi tehot irti, naruja pitää uskaltaa löysätä hieman ja alkaa suhtautua hallitukseen liiketoiminnan kehittämisen välineenä.
– Kukaan ei väitä hallitusta ihmelääkkeeksi, joka auttaa aina ja kaikkia. Parhaimmillaan hallitus voi silti helpottaa ponnistelussa haluttuun suuntaan.
Salminen kehottaa tutustumaan aiheeseen lisää HHJ-koulutuksen avulla. Riippumattomia hallituksen jäseniä voi etsiä esimerkiksi Hallitukset töihin! -kampanjan kautta.
Kokouksissa ei enää hitsata
SOP-Metal on hankkinut hallitukseensa erityisesti HR- ja lean-osaamista. Riippumattomat jäsenet ovat tuoneet kokouksiin ryhtiä.
Vaasalainen metallialan yritys SOP-Metal oli pitkään hallinnoltaan melko tyypillinen pk-yritys. Pääomistajat istuivat hallituksessa ja johtoryhmässä, ja tekivät sen lisäksi kädet savessa töitä hallin puolella.
– Joka tasolla oli sama porukka, kunnes pari vuotta sitten päätimme ottaa hallitukseen myös riippumattomia jäseniä, kertoo toimitusjohtaja Sami Kuntola.
Ensimmäinen riippumaton jäsen oli Vaasan yliopiston tutkijatohtori Susanna Kultalahti, jolla on etenkin henkilöstöasioiden erityisosaamista. Viime syksynä mukaan liittyi myös yritysvalmentaja Jari Lehtineva, jonka ydinosaamiseen kuuluvat muun muassa strateginen kehittäminen, ICT ja LEAN-ajattelu.
SOP-Metalin pääomistaja ja hallituksen jäsen Pekka Särkiniemi kertoo, että valintaan vaikutti paitsi Lehtinevan osaaminen, myös halu saada mukaan yhden sijaan kaksi riippumatonta jäsentä.
– Yksi jää helposti vähän ulkopuoliseksi, jos kaikki muut ovat operatiiviselta puolelta. Yhdessä he tuovat uusia näkökulmia yrityksen toimintaan ja voivat myös haastaa ajattelutapojamme.
Jämäkkää viestintää
Uusien jäsenien aloittamisen jälkeen kokousten sävy muuttui. Kuntolan mukaan enää sähkö- ja energiateollisuuden alihankkijan kokouksissa ei hitsata, eli nykyisen käytännön toteuttamisen läpikäynnin sijaan keskitytään entistä enemmän tulevaan.
– On tavallista, että strategiaa on tehty aika pitkään samalla metodilla, jolloin riippumattoman jäsenen tehtävänä on haastaa vanhoja näkemyksiä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä, Jari Lehtineva sanoo.
Siellä missä muutos on tarpeen, se täytyy myös viedä läpi sovitun strategian mukaisesti. Yrityksen prosessien ja kulttuurin tunteminen on kultaakin kalliimpaa.
– Vaikka oivallusta olisi pyöritelty toimitusjohtajan kanssa viikkoja, se tulee muille työntekijöille uutena. Heille oivaltamisen matka on vasta alussa. Viestiä pitää toistaa kyllästymiseen saakka, että se menee kaikille läpi.
Myös Kuntola muistuttaa viestinnän merkityksestä.
– Johtajan on oltava johtaja ja kerrottava asioista ilman välikäsiä. Motivaation kannalta on myös hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni kokisi olleensa osallisena päätöksenteossa.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: SAMI PULKKINEN JA HAASTATELTU
