Effektivt styrelsearbete har först på senare år lyfts högt upp bland företagens målsättningar. Då ägarviljan är tydlig så får man mycket ut av en kunnig styrelse.
Yrityksen ohjaaminen menestykseen vaatii hyvää suunnittelua ja sinnikkyyttä, jota voisi verrata hiihtoretkeen luonnossa.
On tilanteita, joissa on vastassa uuvuttava umpihanki. Useimmiten kannattaa kuitenkin valita reitti, jolle joku muu on jo luonut edes jonkinlaisen ladun. Hänen jäljissään voit kulkea tietäen, että pahimmat esteet on jo raivattu ja reitin kulkukelpoisuus varmistettu.
Samoin on järkevää käyttää yrityksen apuna ihmistä, jolla on kokemusta ja osaamista alueilta, joihin toivotaan lisäpotkua, sanoo HHJ-kehittäjä ja -kouluttaja, varatuomari Ismo Salminen.
– Jos esimerkiksi haluaa kansainvälisille markkinoille, on hyvä ottaa mukaan joku, joka tietää, miten temppu tehdään. Joskus osaajan voi rekrytoida, joskus voi käyttää konsulttia. Ja joskus parhaan osaajan saa vain hallitukseen.
Salmisen mukaan tarjolla on nyt erityisen runsaasti kokemusta, kun suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. Heidän osaamisensa on vahvaa, ja takana voi olla pitkä ura useankin yrityksen johdossa.
– Kun heille tarjoaa hallituspaikkaa, aika moni on kiinnostunut. Myös työssä olevia yritysjohtajia voi kiinnostaa hallitustyö.
Ägarviljan är avgörande
Styrelsearbete borde inte enbart vara lediga kaffediskussioner utan målinriktat arbete. En professionell styrelsemedlem kan tillföra styrelsen nya infallsvinklar, ge goda råd och påpeka risker.
Allra först behövs ändå en klar och tydlig bild över vart företaget är på väg.
– Om man inte känner till ägarviljan så är styrelsearbetet svårt. Ägaren behöver inte ensam fundera på strategin men det måste stå klart vad man vill ha ut av ägarskapet: är man ute efter tillväxt, att anställa mycket folk, att fortsätta följa släktens traditioner eller något annat, konstaterar Salminen.
Även i den här processen är det tillåtet att använda sig av sparringhjälp och som exempel kan en lämplig styrelseordförande vara en bra diskussionspartner. Då ägarviljan är tillräckligt tydlig så kan man utgående från detta börja utarbeta en strategi för företaget.
– Stridigheter mellan ägarna borde aldrig tas upp i styrelsen, utan där driver man företagets intressen.
Lossa på tyglarna
Enligt Ismo Salminen så är den egna friheten och beslutanderätten viktiga för den finländska företagaren som ofta är en självständig person som går sin egen väg. Företaget upplevs ofta som en privat angelägenhet, till och med som en förlängning av jaget.
För att få ut det mesta av styrelsearbetet så måste man våga lossa på tyglarna och börja förhålla sig till styrelsen som ett verktyg vid utvecklandet av affärsverksamheten.
– Ingen påstår att styrelsen är en mirakelmedicin som alltid kan hjälpa alla. Men i bästa fall kan styrelsen bistå företaget i sin strävan att uppnå sina mål.
Salminen rekommenderar att man bekantar sig närmare med ämnet med hjälp av HHJ-kursen. Oberoende styrelsemedlemmar kan man försöka finna till exempel med hjälp av Aktivera Styrelsen!-projektet.
Kokouksissa ei enää hitsata
SOP-Metal on hankkinut hallitukseensa erityisesti HR- ja lean-osaamista. Riippumattomat jäsenet ovat tuoneet kokouksiin ryhtiä.
Vaasalainen metallialan yritys SOP-Metal oli pitkään hallinnoltaan melko tyypillinen pk-yritys. Pääomistajat istuivat hallituksessa ja johtoryhmässä, ja tekivät sen lisäksi kädet savessa töitä hallin puolella.
– Joka tasolla oli sama porukka, kunnes pari vuotta sitten päätimme ottaa hallitukseen myös riippumattomia jäseniä, kertoo toimitusjohtaja Sami Kuntola.
Ensimmäinen riippumaton jäsen oli Vaasan yliopiston tutkijatohtori Susanna Kultalahti, jolla on etenkin henkilöstöasioiden erityisosaamista. Viime syksynä mukaan liittyi myös yritysvalmentaja Jari Lehtineva, jonka ydinosaamiseen kuuluvat muun muassa strateginen kehittäminen, ICT ja LEAN-ajattelu.
SOP-Metalin pääomistaja ja hallituksen jäsen Pekka Särkiniemi kertoo, että valintaan vaikutti paitsi Lehtinevan osaaminen, myös halu saada mukaan yhden sijaan kaksi riippumatonta jäsentä.
– Yksi jää helposti vähän ulkopuoliseksi, jos kaikki muut ovat operatiiviselta puolelta. Yhdessä he tuovat uusia näkökulmia yrityksen toimintaan ja voivat myös haastaa ajattelutapojamme.
Jämäkkää viestintää
Uusien jäsenien aloittamisen jälkeen kokousten sävy muuttui. Kuntolan mukaan enää sähkö- ja energiateollisuuden alihankkijan kokouksissa ei hitsata, eli nykyisen käytännön toteuttamisen läpikäynnin sijaan keskitytään entistä enemmän tulevaan.
– On tavallista, että strategiaa on tehty aika pitkään samalla metodilla, jolloin riippumattoman jäsenen tehtävänä on haastaa vanhoja näkemyksiä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä, Jari Lehtineva sanoo.
Siellä missä muutos on tarpeen, se täytyy myös viedä läpi sovitun strategian mukaisesti. Yrityksen prosessien ja kulttuurin tunteminen on kultaakin kalliimpaa.
– Vaikka oivallusta olisi pyöritelty toimitusjohtajan kanssa viikkoja, se tulee muille työntekijöille uutena. Heille oivaltamisen matka on vasta alussa. Viestiä pitää toistaa kyllästymiseen saakka, että se menee kaikille läpi.
Myös Kuntola muistuttaa viestinnän merkityksestä.
– Johtajan on oltava johtaja ja kerrottava asioista ilman välikäsiä. Motivaation kannalta on myös hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni kokisi olleensa osallisena päätöksenteossa.
TEKSTI: NADIA PAAVOLA
KUVAT: SAMI PULKKINEN JA HAASTATELTU
