Hallitustyössä on vielä haasteita PK-yrityksissä

PK-yritykset panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Toisaalta tulevaisuus haastaa hallituksen osaamisen esimerkiksi teknologisen murroksen muodossa, mikä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia. Moni kaipaa hallituksiin lisää vaihtuvuutta, sillä lukuisista hallituksista löytyy myös vapaamatkustaja.
Tiedot ilmenevät Kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea, Pohjanmaalta vastaajia oli 69.

PK-yritykset panostavat hallitustyöskentelyyn, sillä yli 40 prosentilla vastaajien yrityksistä on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, sillä heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta, mutta ei kolkuttele vielä kärkeä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä, jota arvostetaan selvästi enemmän kuin itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa.

”On selvää, ettei tehokas hallitus voi olla taistelutanner,
mutta isoja päätöksiä on harkittava perusteellisesti ja monesta näkökulmasta.

– Kuitenkin alle kaksi kolmesta vastaajasta pitää itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa hallituksen jäsenille tärkeinä ominaisuuksina. Ilahduttavasti vastauksista löytyi myös kommentteja tyyliin ‘joo joo -miehiä ei hallituksiin tarvita’, Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen kuvaa tuloksia.

PK-yritysten hallitusjäsenet ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä on 25 prosenttia ja 32 prosenttia suuremmissa, vähintään 250 työntekijän yrityksissä. – Ilahduttavaa on, että PK-yritykset ovat löytäneet kohtalaisen hyvin naisia hallitukseen, eikä naisten osuus juurikaan poikkea pörssiyhtiöistä. Toisaalta on hyvä huomata, ettei hallitustyössä ole laajasti mukana nuoria henkilöitä, sillä nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 42-vuotias, Häkkinen kommentoi PK-yritysten hallitusten ikä- ja sukupuolijakaumaa.

Tulevaisuus pohjalaishallitusten haasteena

Ensi näkemältä tilanne Pohjanmaalla näyttää kauppakamarin johtajan Paula Erkkilän arvion mukaan hyvältä, sillä 71 prosenttia vastaajista pitää hallituksen osaamista riittävänä yrityksen nykytilanteen kannalta. Luottamus tulevaisuuteen ei ole yhtä suurta, sillä 51 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta.

– Kun lisäksi 54 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta ja 39 prosenttia kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi, viesti on selkeä: monen yrityksen on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen, Erkkilä painottaa.

– Oivallinen työkalu hallituskokoonpanon ja -työskentelyn kehittämiseen on hallitustyön arviointi. Vajaa 40 prosenttia PK-yrityksistä ei vielä lainkaan tee arviointia, eikä edes harkitse sitä. Huomionarvoista on myös se, että verrattaessa hallitusjäsenten ja toimitusjohtajien antamia vastauksia havaitaan selvä ero: toimitusjohtajat suhtautuvat hallituskokoonpanoon ja työskentelyyn selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin ja esimerkiksi kaipaavat enemmän sparrausta ja haastamista hallitukselta, Erkkilä kertoo.

Selvitysraportti: Tulevaisuus haastaa hallitukset – Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2019