Heikoin lenkki

Paula Erkkilä

Paula Erkkilän Puheenvuoro-kirjoitus on julkaistu Keskipohjanmaassa 10.4.2021

Maailman talous on lähtenyt kasvuun. IMF:n talousennuste lupaa tänä vuonna kasvua kuusi prosenttia ja Suomessa bruttokansantuotteessa päästään reilun kahden prosentin kasvuun. Myönteistä kehitystä odotetaan/ennustetaan/ennakoidaan myös pohjalaismaakuntiin. Kauppakamarin suhdannebarometrissä yritysten liikevaihto-odotukset ovat korkealla, lisää henkilöstöä tarvitaan, tilauskirjat täyttyvät ja vienti vetää. Näyttää vahvasti siltä, että elpyminen on käynnistynyt. Mutta samanaikaisesti, kun jalka painaa kaasua, on käsijarru päällä. Globaaleissa tuotanto- ja toimitusketjuissa on vakavia häiriöitä.

Tiettyä kriittistä komponenttia ei saa. Sitä ehkä valmistetaan maailmassa yhdessä tehtaassa ja jos tehdas on koronarajoitusten vuoksi suljettu, tuotanto seisoo. Kun yhden komponentin saatavuudessa on vaikeuksia, sotkee se toisen tehtaan tuotantoa, mikä taas jumittaa kolmannen tehtaan rattaita. Kun tuotanto taas pyörii, komponentteja halutaan kaikkialla. Suomi erittäin pienenä markkinana on jonon loppupäässä.

Viime aikoina vienti- ja tuontiyrityksillämme on ollut suuria vaikeuksia komponenttien lisäksi materiaalien, raaka-aineiden ja varaosien saatavuudessa. Moni vientiyrityksistämme on suuresti riippuvainen tuonnista. Riippuvuutta lisää huippuun trimmatut tuotantoketjut, joissa varastot pidetään minimissä. Varastot lipuvat maailman merillä konttilaivoissa.

Rajoitusten vuoksi myöskään laivat eivät ole liikkuneet toivotunlaisesti ja konttien saatavuudessa on ollut suuria haasteita. Konttipula on näkynyt meille asti ja konttien hinnat ovat moninkertaistuneet. Tuotanto- ja toimitusketjut rakentuvat äärimmäisen hauraalle perustalle, mistä Suezin kanavan tukkinut konttialus hyvin muistutti.

Näiden kaikkien haasteiden keskellä yrityksiltämme tilataan nyt monenlaisia tavaroita, koneita, laitteita, putkistoja ja halleja. Asiakas ostaa ratkaisun avaimet käteen -periaatteella tarvittavine asennuksineen. Heti kun rokotepassit saadaan ja matkustamisen esteet liudentuvat, valmius liikkumiseen on oltava ja yritystemme on päästävä maailmalle. Asentajat eivät jatkossakaan ota junaa Kannuksesta Helsinkiin ja hyppää laivaan Afrikan ympäri Japaniin. He astuvat lentokoneeseen Kruunupyyssä, tekevät välilaskun Helsinkiin ja jatkavat siitä kohteeseen.

Pari kertaa vuodessa Helsinkiin matkustava lomalainen epäilemättä nauttii junan nopeudesta ja mukavuuksista ja pohtii mihin lentämistä tarvitaan. Kymmeniä kertoja Helsingin kautta Eurooppaan, Aasiaan ja Amerikkaan matkustava myyjä, yritysjohtaja, kunnossapitäjä, asentaja, työmaapäällikkö ja ostaja eivät. Heitä työllistävät yritykset ovat valinneet sijaintipaikakseen juuri tämän alueen siitäkin huolimatta, että sillä on selkeä sijaintihaitta kaukana markkinoista.

Hyvä saavutettavuus on paras/ainoa keino kompensoida sijaintihaittaa. Mitä kauempana päämarkkinoista ollaan, sitä suurempi merkitys on lentoyhteyksillä. Siksi valtion tuki maakuntakentille lentoyhteyksien turvaamiseksi vuoden loppuun saakka on perusteltua ja täysin välttämätöntä. Toimivat lentoyhteydet tarvitaan myös jatkossa – kansainvälisessä kilpailussa olemme tasan niin vahvoja kuin saavutettavuutemme heikoin lenkki.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN