Lausuntokierroksella ollut valtion infrainvestointiohjelma vuosille 2022-2029 ansaitsee laajuudestaan kiitoksen. Pohjanmaan kauppakamarialueen osalta mukana olevat hankkeet ovat kaikki erittäin perusteltuja. Kauppakamari toivoo kuitenkin ohjelmaan lisättävän vielä kansallista akkustrategiaa tukevat infrastruktuuri-investoinnit sekä muita niin alueen elinkeinoelämää kuin koko maata hyödyttäviä hankkeita. Kauppakamari on antanut lausunnon investointiohjelmasta ja se on nähtävillä osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
– Pitkäkestoinen investointiohjelma antaa selkeän tavoitteen, mutta ohjelman on myös joustettava, mikäli infratilanne muuttuu, uusia kehittämiskohteita nousee tai elinkeinoelämän tarpeet sitä edellyttävät, linjaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtajana parin viikon kuluttua aloittava Paula Erkkilä. – Tavoitteena tulee olla, että investointiohjelma arvioidaan vuosittain valtion talousarviota tehtäessä. Jatkuva arviointi edellyttää puolestaan alueelta hankkeiden jatkuvaa esillä pitämistä.
Infrainvestointiohjelman heikkoutena on investointien pistemäisyys, joka ei tue alueiden elinvoimaa ja kasvua. Ohjelman jatkovalmistelussa tulisi pistemäisten kohteiden sijaan priorisoida isoa kuvaa eli liikenteen pääväyliä ja niiden säteilyvaikutuksia. Alhaisesta rahoitustasosta johtuen investoinnit riittävät vain liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin. Ohjelman taloudellinen raami pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen. – Valitettavasti tämä kehys ei riitä takaamaan väyläverkollemme riittävää investointitasoa. Lisäksi kansallinen rahoitusosuus vaikuttaa suoraan EU:sta saatavaan rahoitukseen. Tällä ohjelmalla myös EU:sta saatava rahoitus jää vähäiseksi, pohtii Pohjanmaan kauppakamarin väistyvä toimitusjohtaja Juha Häkkinen.
Kauppakamarialueelta infrainvestointiohjelmassa on mukana alueen elinkeinoelämää, matkailua ja asukkaita laajasti palvelevia hankkeita. Tiehankkeista mukana ovat muiden muassa valtatiellä 8 Vaasan ja Kokkolan välille Kovjoelle, Kolppiin ja Kruunupyyhyn rakennettavat keskikaiteelliset ohituskaistat ja liittymäjärjestelyjen parantaminen, Kokkolan Eteläväylän parantaminen, Kristiinankaupungissa Tiukka–Metsälä-välin parantaminen, liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen valtatiellä 3 Tampereen ja Vaasan välillä rakentamalla uusia ohituskaistoja, ohituskaistoille keskikaiteita, parantamalla liittymäjärjestelyjä ja linjaamalla tietä uudelleen, Vaasassa valtatiet 3 ja 8 yhdistävän yhdystien parantaminen sekä Närpiössä uusi tieyhteys korvaamaan keskustan läpi kulkeva seututie.
Ratahankkeista mukana investointiohjelmassa ovat Kokkolan ratapihan parantaminen sekä aluettamme hyödyttävän Oulun kolmioraiteen ja Heikkilänkankaan liikennepaikan toteutus. Investointiohjelmaan nyt sisällytettyjä Vaasan satamaväylän leventämistä ja syventämistä kauppakamari haluaa kiirehtiä, koska esimerkiksi Wärtsilä aikoo jatkossa, tuotantoaan sataman läheisyyteen siirrettyään nojautua kuljetuksissaan enemmän Vaasan satamaan, ja teollisuuden kuljetuksiin Vaasa–Antwerpen-linjalle on tulossa suurempi alus.
Pohjanmaan akkuklusteri on juuri nyt kovassa nosteessa. Kaivos- ja litiumkemiantehdashankkeet etenevät tuotantovaiheeseen Kaustisella ja Kokkolassa ja kaksi kansainvälistä yritystä on tehnyt merkittävät aiesopimukset investoinneista Vaasaan. Suomeen ja Pohjoismaihin on syntymässä akkuarvoketju, joka voi nousta maailman kestävimmäksi. Se edellyttää kuitenkin logistiikkaketjujen kehittämistä entistä paremmiksi. Akkustrategian tulee olla se tiekartta, joka auttaa kohdentamaan infrainvestointeja. Samalla tavalla on toimittu vaikkapa metsäteollisuuden merkittävissä infrainvestointihankkeissa menneinä vuosikymmeninä ja ihan vastikään.
– Infran kunnolla on suuri merkitys liikenteen päästövähennyksiin. Akkuarvoketjuun liittyvillä logistiikkainvestoinneilla merkitys päästövähennyksiin on vielä tavallista suurempi, kun suomalaista arvoketjua kehittämällä voidaan vähentää raaka-aineiden, materiaalien ja komponenttien pitkiä kuljetuksia tehtaiden välillä, toteaa Erkkilä.
Akkustrategiaan liittyen Suomen päärataa on vahvistettava kauttaaltaan ja alueiden yhteydet pääväyliin on turvattava niin, että ne mahdollistavat vaarallisten aineiden kuljetukset ja välivarastoinnin. Satamien kapasiteettia ja mahdollisuuksia kasvattaa liikennettä on tuettava. Kauppakamarialueella kriittisimmät hankkeet ovat investointiohjelmassa olevan Vaasan satamaväylän leventämisen ja syventämisen lisäksi Vaasan satamatien toteuttaminen sekä pistoraiteen toteuttaminen Giga-Vaasa-akkutehdasalueelle.
Yksi investointiohjelman tavoitteista on elinkeinoelämän kansainvälisen saavutettavuuden paraneminen. Satamayhteyksiä lukuun ottamatta kansainväliset yhteydet ovat ohjelmassa jääneet melko vähäisiksi. Suomen liikenteellisen kokonaiskuvan kannalta olisi aiheellista mainita ohjelmassa kansainvälisten lentoyhteyksien parantamiseen liittyvät hankkeet. – Vaasan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien toimintaympäristön kehittämiseen ja kansainvälisen liikenteen mahdollistamiseen tulisi osoittaa resursseja, toteaa Erkkilä.
Pohjanmaan kauppakamari näkee myös seuraavien hankkeiden hyödyttävän alueen elinkeinoelämää siinä laajuudessa, että ne on syytä sisällyttää vuosien 2022-2029 investointiohjelmaan:
- Kokkolan Eteläväylän parantaminen tulisi ulottaa Kajaanintien risteykseen saakka
- Alajepualla valtateiden 8 ja 19 eritasoristeyksen toteutus ja valtatien19 ja maantien 7320 risteysalueen parannus
- Kantatiellä 68 Ähtävän- ja Purmojokien ylittävien siltojen uusiminen
- Seinäjoki–Vaasa-rataosuuden peruskorjaaminen
- Seinäjoki–Tampere-välille kaksoisraide
- Suupohjan radan peruskorjaus ja Kaskisten väylän syventäminen
- Kokkolan satamalle on saatava TEN-T-status
- Vaasan satamatie on toteutettava
- GigaVaasa-akkutehdasalueelle on suunniteltava ja toteutettava pistoraide
- Sekä Vaasan että Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien jatko on varmistettava ja tarkoituksenmukaisista reiteistä ja aikatauluista on huolehdittava
– On tärkeää, että investointiohjelmassa esitetyt hankkeet saavat rahoituksen ja toteutuvat suunnitellulla tavalla ja suunnitellulla aikajänteellä. Se, että valtio sitoutuu investointiohjelman toteutukseen, luo varmuutta alueille ja näin saadaan merkittäviä, elinkeinoelämää tukevia suurhankkeita käynnistettyä, summaa Erkkilä.
