Keski-Pohjanmaan suurimmasta verokertymästä vastaavat tukku- ja vähittäiskaupan ja teollisuuden alat. Ne tilittivät ja maksoivat palkkojen ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroa, yhteisöveroa sekä sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja vuonna 2016 yhteensä reilut 135 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava summa oli reilut 139 miljoonaa euroa.
Vuonna 2016 tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli 82 miljoonaa euroa ja teollisuuden puolestaan 54 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna kaupan alan osuus oli 80 miljoonaa euroa ja teollisuuden 60 miljoonaa euroa.
Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuren Veroselvityksen alueellisesta kartoituksesta.
Kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaalle rekisteröityjen yritysten tuottama verokertymä on vuonna 2016 noussut 207 miljoonaan euroon. Vuonna 2015 kertymä oli yhteensä 188 miljoonaa euroa.
– Yritysten veronmaksua tarkastellaan julkisuudessa aivan liian suppeasti. Yritystoiminta tuottaa yhteisöveroon nähden moninkertaisen verokertymän. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jääkään yritysten kustannukseksi ja rasitteeksi, ne kiistämättä syntyvät yritystoiminnan seurauksena, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.
Selvityksessä on tarkasteltu yritysten verojalanjälkeä eli yritysten maksamia ja tilittämiä veroja. Keski-Pohjanmaalla toimialakohtaisen tarkastelun kärjessä olivat teollisuuden sekä kaupan lisäksi rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Vuonna 2016 rakennusallalla toimivat yritykset kerryttivät verotuloja 43 miljoonaa euroa. Kuljetus- ja varastointiala kerrytti 23 miljoonaa euroa verotuloja.
– Veroselvitys havainnollistaa yritysten keskeistä roolia alueemme julkisten palveluiden rahoittajina. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.
Myös Pohjanmaan verokertymä noussut
Pohjanmaan maakunnan suurimmasta verokertymästä vastaavat niin ikään teollisuuden ja kaupan alalla toimivat yritykset. Ne tilittivät ja maksoivat palkkojen ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroa, yhteisöveroa sekä sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja vuonna 2016 yhteensä reilut 347 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava summa oli 332 miljoonaa euroa.
Pohjanmaalla toimialakohtaisen tarkastelun kärjessä olivat teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan lisäksi rakentaminen, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ja jäähdytysliiketoiminta. Vuonna 2016 rakennusalalla toimivat yritykset kerryttivät verotuloja 73 miljoonaa euroa ja lähes vastaavaan lukuun pääsivät ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoittavat yritykset. Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto sekä jäähdytysliiketoiminnan ala kerrytti verotuloja 59 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun edellisvuonna lukema oli 44 miljoonaa euroa.
Vuosien 2015 ja 2016 välillä yhteisöveron tuotto kasvoi Pohjanmaalla monilla toimialoilla. Yritykset tilittivät myös palkasta perittyjä veroja ja maksuja aikaisempaa enemmän, erityisesti rakennusalalla sekä informaation ja viestinnän toimialalla, joilla työllisyys kasvoi.
Pohjanmaalle vuonna 2016 rekisteröidyistä yrityksistä 8050 maksoi ja tilitti veroja. Määrä kasvoi reilulla 200 yrityksellä vuodesta 2015. Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen arvion mukaan yritysten määrä vuonna 2017 on lisääntynyt maltillisemmin, mutta tasaisesti. Tarkemmat tiedot yritysten määrän kasvusta saadaan hänen mukaansa joulukuussa.
Rani Plast luo hyvinvointia alueella
Teerijärveläinen Rani Plast jättää valtiolle ja kotikuntaansa yhteensä noin 15,9 miljoonan euron verojalanjäljen. Vahvasta vientitoiminnasta huolimatta Rani Plastin juuret Pohjanmaalla ovat yritykselle tärkeät.
– Taloudellisesti vahva ja työllistävä yritys luo hyvinvointia myös ympäristöönsä. Yritys ja sen henkilöstö maksavat veroja, mutta he myös ostavat ja käyttävät alueen palveluja. Tätä kautta kysyntäketju ja taloudellinen toimeliaisuus leviävät yleensä koko talousalueen hyväksi, mikä taas tuottaa lisää verotuloja, kiteyttää Rani Plastin talousjohtaja Tommy Wikman. – Kuntien elinkeinopolitiikassa pitäisi muistaa ehkä nykyistä enemmän toimintansa jo vakiinnuttaneita ja pitkän linjan yrityksiä. Menestyvät yritykset ovat pitkässä juoksussa niille lopulta se kaikkein tärkein talouden turva.
– Olemalla mukana veroselvityksessä Rani Plast haluaa tuoda esille yritysten merkityksen kuntien taloudessa. Turvatakseen yritysten toimintamahdollisuudet kuntien ja valtion tulisi pitää huoli siitä, että infrastruktuuri, kuten tiet, rautatiet ja varsinkin lentokentät pystyvät palvelemaan yritysten tarpeita, tähdentää Wikman.
Rani Plast on yli 60-vuotias perheyritys ja yksi Pohjoismaiden johtavia muovikalvojen valmistajia. Yritys työllistää reilut 500 henkilöä ja sen liikevaihto on 210 miljoonaa euroa.
Keskuskauppakamarin Suuri Veroselvitys julkaistaan kokonaisuudessaan joulukuussa 2018.
Keski-Pohjanmaan verokertymä – graafit
Pohjanmaan verokertymä – graafit
