Paula Erkkilän kolumni Keskipohjanmaassa: Joulukauppa on valinnan paikka

Paula Erkkilä

Tulevana perjantaina se käynnistyy – joulukauppa! Vuosi vuodelta ainakin tuntuu siltä, että suklaakonvehtiröykkiöt ja glögivalikoima ilmestyvät kauppoihin yhä aiemmin ja aiemmin. Joulukaupan polkaisee käyntiin Yhdysvalloista jo 1960-luvulla alkunsa saanut Black Friday. Tänä päivänä se on Amerikassa vuoden suurin yksittäinen ostospäivä.

Verkkokaupan tulon myötä maailma pienentyi, ja Euroopassa huolestuttiin eurojen valumisesta rapakon taakse. Ei siis ollut muuta tehtävissä, kuin rantauttaa Black Friday -kampanjapäivä myös vanhalle mantereelle. Aluksi se luikerteli verkkokauppaan, mutta nykyään se on levinnyt laajasti jo kivijalkaliikkeisiin.

Suomeen musta perjantai tuli viitisen vuotta sitten. Vuoden synkintä aikaa elettäessä voisi kuvitella, että kampanjapäivän nimi tulee juuri pimeydestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sillä viitataan nauhalaskimissa käytettyihin väreihin. Alkuvuoden ollessa monille kaupoille tappiollista, kirjattiin negatiiviset luvut punaisella musteella. Black Fridaysta eteenpäin alettiinkin sitten tehdä voittoa, joka kirjattiin mustalla värillä.

Kaupan liitto ennustaa joulukaupan kasvavan viime vuodesta, jolloin kasvua kertyi runsaat kaksi prosenttia. Vaikka joulukauppa keskittyy edelleen joulukuulle, on marraskuun merkitys alkanut kasvaa, kiitos Black Fridayn. Maksupalveluyritys Klarna on vertaillut viime vuosien Black Friday -ostoksien myyntidataa Pohjoismaissa, ja Suomessa kasvuvauhti on ollut nopeinta. Vuonna 2016 suomalaiset shoppailivat mustana perjantaina melkein kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin, ja verrattuna vuoteen 2014 myynti yli kolminkertaistui.

Vähittäiskaupan liikevaihto on joulukuussa lähes kolmanneksen vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Tavaratalokaupassa ja monilla erikoiskaupan aloilla merkitys on kuitenkin moninkertainen. Viime vuonna koko vähittäiskaupan myynti joulukuussa oli jokaista suomalaista kotitaloutta kohti lähes 1780 euroa, eli yhteensä 4,76 miljardia euroa.

Mutta edelleen kansainvälinen kilpailu kuluttajista kasvaa, ja osa joulukaupasta valuu ulkomaille. Esimerkiksi verkkokaupan osalta on olemassa itse luomiamme epäkohtia, joiden vuoksi ulkomainen verkkokauppa saa merkittävää kilpailuetua suomalaiseen kauppaan verrattuna. Esimerkiksi se, että tavaroiden maahantuonnista ei peritä arvonlisäveroa silloin, kun tavara toimitetaan EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta Suomeen ja sen arvo on alle 22 euroa, tai kun vero olisi alle viisi euroa.

Kuulostaa pieniltä puroilta, mutta niitä kun on riittävästi, syntyy iso virta. Jo nyt 95 prosenttia Kiinasta tilattavista lähetyksistä jää arvoltaan alle tuon 22 euron rajan. Lisäksi Posti on helisemässä, sillä kiinalaisten kirjepaketeissa ei ole seurantajärjestelmää, jota Posti voisi hyödyntää. Paketit joudutaan käsittelemään käsin, viime vuonna noin 15 miljoonaa kappaletta.

Kaupan alalla Suomessa on erittäin keskeinen rooli myös julkisten palveluiden rahoittajina. Esimerkiksi Pohjanmaan kauppakamarin alueella kaupan ala tilitti ja maksoi palkkojen ennakonpidätyksiä, arvonlisäveroa, yhteisöveroa sekä sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 197 miljoonaa euroa. Näillä tuloilla annetaan lapsillemme opetusta, hoidetaan vanhuksiamme ja sairaitamme, pidetään tiet kunnossa, rakennetaan uimahalleja, kirjastoja, jalkapallokenttiä ja paljon muuta. Jokainen meistä kuluttajista käyttää ääntään omilla valinnoillaan.

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN