Lähes kolmasosa kauppakamarien valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista lähes 4000 yrityksestä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana. Myös pohjalaisyrityksissä ollaan todella huolissaan tilanteesta. 94 prosenttia Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyrityksistä sanoo pandemian vaikuttavan toimintaansa.
Koronavirus on aiheuttanut äkkipysähdyksen talouteen ympäri maailman. Pandemia on tuonut yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin globaaliin talouteen, ja sen merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimenpiteistä. Koronaviruspandemian aiheuttamat karanteenit sekä koulujen ja palveluyritysten sulkemiset vähentävät työn tarjontaa ja johtavat tuotantoseisokkeihin. Se vähentää myös palvelukysyntää, erityisesti matkailua, mutta myös ravintola- ja muiden vapaa-ajan palveluiden käyttöä. Epävarmuuden lisääntyessä yritysten ja kotitalouksien epävarmuus lisääntyy ja luottamus talouteen heikentyy.
– Kyselystä käy selväksi, että koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää. Tilanne on hyvin vakava ja vaatii nopeita vastauksia ja järeitä toimia hallitukselta, jos haluamme pitää kiinni työpaikoista, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
Kyselyn mukaan kaikkien kauppakamareiden jäsenyrityksistä hieman yli 30 prosenttia uskoo yrityksen konkurssiriskin nousseen merkittävästi koronavirusepidemian takia. Pohjanmaan kauppakamarin alueella riskiä ei nähdä aivan niin suurena, mutta kuitenkin 22 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoo riskin nousseen merkittävästi.
Valtaosa valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että lomautuksia ja irtisanomisia on odotettavissa seuraavan kahden kuukauden aikana. Pohjalaisvastaajista liki neljännes on jo kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen. Kahden kuukauden sisään näihin keinoihin arvelee joutuvansa yli puolet pohjalaisyrityksistä.
– Tässä vaiheessa on jo selvää, että kysynnän pudotuksen vuoksi yritysten on pakko sopeuttaa kustannuksiaan tai konkurssiaallolta ei vältytä, Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen sanoo.
Yli puolet kaikkien kauppakamareiden jäsenyrityksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon jo nyt negatiivisesti. Yritysten odotukset ovat vielä tätäkin synkemmät, sillä yli 90 prosenttia odottaa negatiivisten vaikutusten realisoituvan seuraavan kahden kuukauden aikana. Tilanne on sama myös Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
– Moni elinkelpoinen yrityksemme kärsii väliaikaisesta kassavirran tyrehtymisestä, joka vaarantaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden. Nyt meidän kaikkien on tärkeää toimia omassa arjessamme niin, että emme lopeta kuluttamista ja paikallisten palveluiden käyttämistä, muistuttaa johtaja Paula Erkkilä Pohjanmaan kauppakamarista.
Yksi asia kyselystä käy selväksi: hallituksen toistaiseksi linjaamat toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä. Tarvitaan lisää, jotta päästäisiin pahimman kriisin yli. Yritysten vastauksista nousee selvästi esiin huoli välittömän kysyntälaman yli pääsemisestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten neljä välttämättömimmäksi katsomaa toimenpidettä ovat:
- Verojen ja työnantajamaksujen maksuaikoja on pidennettävä.
- Nopeat rahoitusinstrumentit kassakriisin varalle kaiken kokoisille yrityksille otettava käyttöön.
- Lomautukset ja yt-neuvottelut voitava panna nopeammin käytäntöön.
- Valtion pitää kantaa suurempi vastuu sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista.
Kysely lähetettiin kaikkien kauppakamareiden jäsenyrityksille ja vastausaika oli 16.-17.3.2020. Vastauksia kertyi yli 3800, mikä on poikkeuksellisen paljon ottaen huomioon lyhyen vastausajan.
Pohjanmaan kauppakamarin alueelta vastauksia saatiin 241 yritykseltä eli Pohjanmaan vastausprosentti oli 24 %. Vastauksia saatiin Pohjanmaalla kaikilta toimialoilta, eniten teollisuusyrityksistä (24 % vastaajista), palveluyrityksistä (23 % vastaajista) ja kaupan alalta (9,2 % vastaajista). Vastanneista pohjalaisyrityksistä 35 % työllisti alle 10 henkilöä, 38 % 10-49 henkilöä, 21 % 50-249 henkilöä ja 6 % yli 250 henkilöä.
