Mångfald öppnar vägen för tillväxt
Glocal Talents -kampanja esittelee erilaisista taustoista tulevien kansainvälisten osaajien tarinoita. Heidän esimerkkinsä osoittavat, että yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä voimavaroja, jotka voivat siivittää alueen menestyksen uudelle tasolle.
Kampanjen Global Talents presenterar berättelser om internationella talanger med olika bakgrunder. Deras exempel visar att företagen fortfarande har en hel del outnyttjade resurser som kan lyfta regionens framgång till nya nivåer.
Innovatiivisuutta, uusia näkökulmia ja runsaasti tietämystä siitä, miten asiat voisi hoitaa eri tavalla mutta tehokkaasti. Kansainvälisten osaajien käyttämistä ja diversiteettiä voi pitää suorastaan salaisena aseena nykypäivän liike-elämässä, mistä todistavat myös lukuisat huippututkimukset muun muassa Harvardin ja Princetonin yliopistoista.
Pohjalaiset ja keskipohjalaiset yritykset kertovat kokemuksistaan tämän kevään aikana julkaistavassa Glocal Talents -vlogisarjassa, jossa eri taustoista tulevat työntekijät jakavat oman tarinansa.
– Alueellamme on kaikki edellytykset olla edelläkävijä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
Erkkilä muistuttaa, että rannikkoseudulla on kautta aikain totuttu ottamaan vaikutteita muista maista ja suhtautumaan kansainvälisyyteen ennakkoluulottomasti. Pohjanmaan maakunnista lähdettiin viime vuosisadan alussa innolla Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, ja myöhemmin moni etsi uuden elämän alkua länsinaapurista. Myös monikielisyys on ollut luonteva tapa toimia. Vientiin suuntautunut alue on omiaan kasvattamaan verkostoja eri puolille maailmaa.
– Ulkomailta tulleet työntekijät ovat usein asuneet ja työskennelleet monessa maassa ennen Suomeen tuloaan. Siten he ovat ehtineet kartuttaa laajalti kokemusta ja ymmärrystä siitä, miten asiat hoituvat muualla.
Attraktiviteten kan påverkas
Behovet av utländsk arbetskraft har blivit allt tydligare för företagen i regionen. Baksidan av landets högsta sysselsättningsgrad och lägsta arbetslöshetsgrad är bristen på kompetent arbetskraft, som inte kan lösas enbart med inhemska resurser.
Antalet arbetstillfällen väntas öka inom en snar framtid på grund av industriinvesteringar samtidigt som befolkningen åldras och migrationen riktas mot stora tillväxtcentra. Näringslivet har börjat fundera över hur de som en gång flyttat till västkusten för studier eller arbete skulle kunna hållas kvar i regionen. Förutom dragningskraften talar man också om kvarhållningskraft, som påverkas av vardagens smidighet och meningsfullhet samt restriktioner och byråkrati när det gäller invandring. Var och en kan tänka sig att om man flyttar långt från sitt hemland, vill man också att ens familj trivs, hittar arbete, får skol- eller dagvårdsplatser samt vänner. Annars kan visiten bli rätt kort.
– Även på arbetsplatserna kan man påverka trivseln. Till exempel har språket stor betydelse, det vill säga att man blir förstådd på arbetsplatsen och också kan delta i de diskussioner som förs vid kaffebordet, säger Erkkilä.
Att behärska finska eller svenska hjälper till att integrera sig i samhället. En del av företag ordnar språkutbildning på arbetsplatsen, vilket innebär att språkkunskaperna på bästa sätt gagnar både arbetstagaren och arbetsgivaren. Råd om att skaffa språkutbildning kan frågas vid TE-byrån, vars utbildning i Arbetsplatsfinska också erbjuder ekonomiskt stöd.
Yrkeskunnande bryr sig inte om språk eller nationalitet, så det lönar sig att aktivt söka nya sätt att säkerställa att de bästa personerna rekryteras till företaget.
Uskalla ottaa ensimmäinen askel
Glocal Talents -kampanjan tavoitteena on esimerkkien avulla kannustaa yrityksiä rekrytoimaan osaajia rohkeasti eri puolilta maailmaa. Paula Erkkilä kiittelee, miten aidosti ja avoimesti osallistujat kertovat kokemuksistaan.
Mitä pidempään kansainvälisten osaajien rekrytointia lykkää,
sitä pidempään antaa kilpailijoille etumatkaa.
– Ulkomailta muuttaneet työntekijät toimivat monella alalla ja erilaisissa tehtävissä, tulevat erilaisista taustoista ja ovat päätyneet monin eri tavoin Suomeen. On hyvä myös murtaa mielikuvaa kansainvälisistä osaajista huonopalkkaisina duunareina. He ovat seudun työelämälle mieletön rikkaus.
Kauppakamarit kartoittavat säännöllisesti jäsenyrityksille tehdyillä kyselytutkimuksilla osaavan työvoiman saatavuutta. Uusimman kyselyn mukaan Pohjanmaan kauppakamariyrityksissä on tapahtunut huomattava käänne viime syksyn kyselyyn verrattuna: siinä missä viime vuonna vajaa kolmannes yrityksistä kertoi harkitsevansa ulkomaalaisen työvoiman palkkaamista, tänä vuonna vastaava osuus oli 69 prosenttia.
– Muutoksen näkee arjessa. Monimuotoisuutta on yhä enemmän, isot yritykset edellä, koska heillä on resursseja panna esimerkiksi ohjeistuksia kuntoon. Kun kokemusta sitten tulee, moni miettii, miksi aloitti vasta nyt.
Tasa-arvoinen kohtelu on viihtymisen edellytys
Yrityksen kasvukohdissa on usein tarvetta nopeisiin rekrytointeihin. Johdinsarjavalmistaja Crimppi Oy on ratkaissut tilanteen kahdesti kansainvälisen työvoiman avulla.
– Yhtiömme oli vahvassa kasvussa 2010-luvun taitteessa ja tarvitsimme nopeasti lisää työntekijöitä Suomen tehtaallemme, vaikka olimme samaan aikaan perustamassa uutta tytäryhtiötä Kroatiaan. Tuolloin palkkasimme kymmenen Suomeen muuttanutta thaimaalaista, muistelee tehtaanjohtaja Heli Toppinen.
Noista kymmenestä työntekijästä kuusi on edelleen Crimpillä ja he ovat edenneet urallaan vastuullisiin työtehtäviin eri tuotantoryhmissä.
Toinen uusien ulkomaalaisten ryhmärekrytointi tapahtui kaksi vuotta sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Silloin Crimppi palkkasi kymmenen Ukrainan sotaa paennutta, ja nykyään heitä työskentelee Vaasan tehtaalla viisitoista. Myös silloin oli kova tarve saada nopeasti lisäkäsiä, kun koronapandemian jälkeen tilauskirjat täyttyivät vauhdilla.
– Käytimme molemmilla kerroilla meillä jo olevia kontakteja, omia työntekijöitämme. Kysyimme meillä työskenteleviltä ulkomaalaistaustaisilta työntekijöiltä, tuntevatko he muita Suomeen tulleita töitä etsiviä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Sekä thaimaalais- että ukrainalaistaustaiset työntekijät löytyivät tällä tavalla.
Yhdessä osaksi työyhteisöä
Periaatteena on alusta asti ollut, että kaikki työntekijät otetaan omille palkkalistoille, eli vuokratyövoimaa ei käytetä. Heli Toppinen kertoo, että Crimppi haluaa kohdella koko henkilöstöä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, mikä auttaa myös sitoutumaan työyhteisöön ja muualta tulevien tapauksessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Riittävä ja laadukas perehdytys takaa, että yrityksen käytännöt ja pelisäännöt tulevat nopeasti tutuiksi.
– Olemme esimerkiksi tekstittäneet perehdytysvideoita eri kielille, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus saada perehdytystä jopa omalla äidinkielellään.
Crimpin Vaasan-tehtaalla työskentelee kymmenen eri kansalaisuuden edustajaa. Yhteishenkeä ja työn imua pidetään yllä muun muassa huolehtimalla siististä ja turvallisesta työympäristöstä, varmistamalla koneiden ja laitteiden toimivuus sekä automatisoimalla yksitoikkoisimpia tehtäviä. Monikulttuurisessa työyhteisössä on huomattu myös, että samasta maasta tulleiden työntekijöiden on hyvä työskennellä eri tuotantoryhmissä. Näin ihmiset tutustuvat toisiinsa laajemmin eivätkä vietä aikaa vain oman kieliryhmänsä keskuudessa.
Kansainvälisessä yhteisössä opitaan puolin ja toisin
Prohocilla työskentelee monista eri kulttuuritaustoista tulevia työntekijöitä, joista viimeisimmät ovat tulleet taloon Hankenin ja tukholmalaisen SSE Executive Educationin tarjoaman Business Lead -ohjelman kautta, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
– Olemme palkanneet ohjelman kautta kaksi työntekijää, joista toinen on nykyisin vakituisessa työsuhteessa, sanoo Prohocin henkilöstöjohtaja Johanna Hämäläinen.
Ohjelman etuna on Hämäläisen mukaan muun muassa se, että harjoittelijat ovat jo ennen työpaikalle tuloaan opiskelleet yhdessä Suomen kulttuuria ja työhön liittyviä toimintatapoja, mikä auttaa integroitumisessa työyhteisöön.
Tulijat saavat myös arvokasta tukea toisiltaan verkostoituessaan ohjelman aikana muiden maahanmuuttajien kanssa.
– Prohocilla haluamme toimia vastuullisesti ja tukea maahanmuuttajien integroitumista Suomeen. Siksi otamme mahdollisuuksiemme mukaan harjoittelijoita vastaan matalalla kynnyksellä, vaikka ihan heti ei olisi tarjolla juuri heidän koulutustaan vastaavaa työtä.
Pelkkä puhe ei riitä
Suomessa aina asuneet ja työskennelleet voivat pitää joitakin työelämän pelisääntöjä ja lainalaisuuksia itsestään selvinä. Siksi tekee hyvää välillä saada uutta näkökulmaa toimintatapoihin ja jopa haastaa omaa ajatteluaan. Teollisuuden palveluita tarjoava Prohoc on kasvuyritys, jolla on osaajia monessa maailman kolkassa. Työmaat vievät tekijöitä laajalti ympäri maailmaa, ja tehtävissä vaaditaan hyvää pelisilmää sekä eri kulttuurien ja tapojen kunnioittamista.
Monimuotoisuuden toteutuminen
työpaikoilla edellyttää tietoista ajattelua ja
toimintaa sekä omien ennakkoluulojen purkamista.
– On tärkeää, että työyhteisön ilmapiiri on avoin ja muita kunnioittava. Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on tärkeä työelämätaito, joka ei synny
huoneentauluilla tai yhdellä koulutuksella vaan se on pitkäjänteistä työtä, jossa vastuu on ihan kaikilla meistä. Työnantajana olemme sitoutuneet rakentamaan moninaisuutta kunnioittavaa ja hyödyntävää kulttuuria.
Ett gott rykte lockar arbetstagare
Snellmans Köttförädling Ab har årtionden av erfarenhet av att anställa internationella talanger. Att slakta och stycka kött kräver specialkompetens, så det är inte alltid lätt att hitta vikarier. Detta har underlättats av kontakterna till Tyskland och Tjeckien, varifrån man har fått extra arbetskraft särskilt för sommarbehov.
– Vi får bra med extrahjälp på sommaren också från regionens läroanstalter, men vi behöver ändå ganska många arbetstagare, berättar vd Roland Snellman.
Snellman har anställda från 40 olika länder, och för närvarande har cirka 14 procent av personalen flyttat till Finland från någon annanstans. Enligt personaldirektör Ann-Mari Eklund finns det särskilt många som har flyttat från Nepal och Bangladesh. Många av dem har kommit till Finland för att studera vid Centria-yrkeshögskola och arbetar på Snellman vid sidan av studierna. En del stannar också kvar och får fast anställning.
Det finns för närvarande 33 anställda från Ukraina och ytterligare 10–15 via ett bemanningsföretag. Vid Snellman ville man omedelbart se till att de ukrainska arbetstagarnas nära och kära får skydd från kriget så snart Rysslands anfallskrig började. Många av dem har också stannat kvar i Österbotten.
– Före kriget var vår princip att arbetstagaren måste kunna finska, svenska eller engelska. Nu för tiden översätter vi videomaterial till bland annat ryska och ukrainska och använder även tolktjänster vid utbildningar, berättar Eklund.
Omsorg ger resultat
Att förstå instruktioner är avgörande för att garantera arbetssäkerhet och kvalitet. Inom livsmedelsbranschen ökar de strikta hygienbestämmelserna ytterligare kravet på noggrannhet vid varje arbetsskede.
Vi uppmuntrar våra medarbetare att vara en del av samhället
genom att till exempel lära sig om kulturen
hos människor från olika länder.
Språkundervisning ordnas tillsammans med arbetarinstitutet. Dessutom erbjuder Snellman personalförmåner såsom mental coach, ekonomisk rådgivning och tjänster av en personlig tränare samt tillgång till en personalaffär, där man kan köpa koncernens produkter till förmånliga priser. Modellen för tidig ingripande säkerställer att ingen lämnas ensam med sina problem.
– Detta är känt för arbetssökande och ger oss en konkurrensfördel på rekryteringsmarknaden.
TEKSTI | TEXT: NADIA PAAVOLA
KUVAT | FOTON: SAMI PULKKINEN JA HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE
KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING: MIA BRÄNNBACKA
