– Pohjanmaan kauppakamarin digitalisaatiovaliokunnan kirjoitus
Suomi on jäänyt työn tuottavuudessa jälkeen kilpailijamaista. Yhtenä syynä heikkoon kehitykseen ovat teknologian hyödyntämättä jättäminen sekä digitalisaatioinvestointien puute (Elinkeinoelämän keskusliitto 2024). Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomi on panostanut digitalisaatioon huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Tämä on heijastunut suoraan tuottavuuskehitykseemme. Vaikka Suomen teollisuuden tuottavuus säilyy vahvana, palvelusektorin kasvu ja digitalisaatio vaativat meiltä rohkeaa ja innovatiivista ajattelua sekä merkittäviä investointeja tulevaisuuteen.
Digipalveluissa arvonlisä voi nousta nopeasti ja avata mahdollisuuksia erityisesti, kun EU:n uusi digitaalimarkkinoita säätelevä direktiivi avaa pääsyn alustojen dataan. Avainasemassa ovat – etenkin pk-yritysten – kannustaminen innovointiin, osaamiseen ja datan hyödyntämiseen.
Dataekosysteemien merkitys yritysten liiketoiminnalle on valtava. Ne avaavat ovia uusiin bisnesmahdollisuuksiin, mutta herättävät myös kysymyksiä: Ymmärrämmekö dataekosysteemien tarjoamat mahdollisuudet? Olemmeko valmiita toimimaan osana niitä? Onko meillä valmiudet dataekosysteemien hyödyntämiseen ja yritysten toiminnan kehittämiseen? Olemmeko valmiita tiedolla johtamiseen? Näiden kysymysten pohtiminen paljastaa, olemmeko valmiita etenemään digitaalisen talouden seuraavalle tasolle – haluammeko pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen aiheuttavat paineita tuottavuudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. – Käsillä olevaa osaajapulaa, automaation nopeaa etenemistä ja digitaalisen murroksen muovaamaa työympäristöä tarkastellessamme on selvää, että tarvitsemme uudenlaista lähestymistapaa, toteaa Pohjanmaan kauppakamarin digitalisaatiovaliokunnan puheenjohtaja, ABB:n IS Risk & Compliance Manager Hannu Ojajärvi. – Haasteita voidaan kääntää mahdollisuuksiksi, jos hyödynnämme digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia strategisesti, niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla.
Alueeltamme löytyy mainioita esimerkkejä uudesta ajattelusta. – Me OSTP:llä olemme panostaneet systeemiajatteluun ja digitaalisiin ratkaisuihin, ja niiden avulla meillä on tavoitteena parantaa tuottavuutta 50 prosentilla viiden vuoden aikajänteellä. Keskitetty data ja prosessien optimoiminen ovat jo nyt poistaneet huomattavia määriä hukkaa ja investointimme digitalisaatioon tulevat nopeasti maksamaan itsensä moninkertaisesti takaisin, kertoo teräsputkia ja -putkenosia tuottavan pietarsaarelaisen OSTP:n tietohallintojohtaja Anders Brännbacka.
Yritysten tulee investoida ennen kaikkea ihmisiin – ja erityisesti nuoriin, tulevaisuuden osaajiin. Tämä edellyttää ketteriä toimintamalleja ja rohkeaa kehittämistä, joilla vastataan jatkuvasti muuttuviin työmarkkinoiden ja työntekijöiden odotuksiin.
– Myönteinen signaali on alueemme yritysten aikomus palkata kesätyöntekijöitä. Tämä osoittaa sitoutumista nuorten koulutukseen ja työmahdollisuuksien tarjoamiseen. Erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden suosiminen kertoo siitä, että yritykset ovat tunnistaneet ammatillisen osaamisen tarpeellisuuden. Kesätyö-, harjoittelu- ja lopputyöpaikat ovat kriittinen tekijä työelämän ja koulutusjärjestelmän yhdistämisessä. Ne tarjoavat nuorille arvokasta työkokemusta ja yhteyksiä työmarkkinoille, kommentoi kauppakamarin digitalisaatiovaliokunnan jäsen, kokkolalaisen Wideflow’n toimitusjohtaja Hannu Sarja.
Alueellamme on loistavia esimerkkejä nuorten varhaisesta kytkemisestä yrityksiin. – Meillä on kehitetty oma talenttiohjelma, joka kouluttaa IT-alan huippuosaajia tulevaisuutta varten, kertoo vaasalaisen Wapicen tiiminvetäjä Veli-Pekka Salo. – Tämä ohjelma antaa opiskelijoille tilaisuuden osallistua oikeisiin projekteihin, kehittää ammatillisia taitojaan henkilökohtaisen ohjauksen avulla, ja tarjoaa heille kilpailukykyisen palkan sekä samat edut kuin muille työntekijöille. Ohjelman kautta voi saada pitkäaikaisen työsuhteen ja työskennellä joustavasti eri toimipisteissä tai etänä, jatkaa Salo.
Tulevaisuuden osaajien, eli zoomereiden, tulo työmarkkinoille edustaa myös merkittävää kulttuurin muutosta. Heidän dynaaminen suhtautumisensa ja joustava työasenteensa vaativat yrityksiltä uudenlaisia HR-strategioita ja toimintamalleja, joiden on oltava yhtä ketteriä kuin tämä uusi työtekijäsukupolvi itse.
Nyt on aika toimia – paras ja nopein tapa investoida tulevaisuuteen on palkata jo ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita kesätöihin, kytkeä heidät yritykseen ja varmistaa, että heidän kykynsä sekä innovatiivinen ajattelunsa tukevat alueemme kehitystä ja samalla voimme kehittyä yrityksinä ajan hengen mukaisesti. Zoomerit johtavat aivan pian datan ekosysteemejämme.
Pohjanmaan kauppakamarin digitalisaatiovaliokunta:
Eino Airaksinen, Telia Finland Oyj
Anders Brännbacka, OSTP Finland Oy Ab
Juha Erkkilä, Hilla Group Oyj
Niklas Granholm, Elisa Oyj, Vaasa
Jari Isohanni, Centria-ammattikorkeakoulu Oy
Aki Itävaara, Oy Leinolat Ab
Tuomas Kallio, Huld Oy
Juha Kalliokoski, Wärtsilä Oyj Abp
Petri Kaustinen, Loihde Oyj
Heidi Kuusniemi, Vaasan yliopisto
Jesse Laukkanen, Kokkolan HalpaHalli Oy
Julius Lindholm, Lounea Yritysratkaisut Oy
Jussi Loukiainen, Platonic Partnership Oy
Seppo Mäkinen, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy
Juha Nissilä, Vitec ALMA Oy
Kenneth Nylund, Jakobstadsnejdens Telefon Ab
Hannu Ojajärvi, ABB Oy
Mathias Rönnlund, Mirka Oy
Veli-Pekka Salo, Wapice Oy
Hannu Sarja, Wideflow Oy
Benny Strömberg, AMADA Automation Europe Oy
Mia Brännbacka, Pohjanmaan kauppakamari
