Paula Erkkilän kolumni Keskipohjanmaassa: Ilmastoahdistusta ja lentomyötähäpeää

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä keskiviikkona 13.11.2019

Olemme me suomalaiset sitten erikoista porukkaa. Valitamme isoon ääneen korkeaa verotusta, mutta samanaikaisesti vaadimme lainsäätäjää määräämään lisää veroja. Uusin eduskunnan käsittelyyn edennyt kansalaisaloite lentoverosta sai 55 184 allekirjoitusta. Uskallan epäillä, että suuri osa allekirjoittaneista ei hahmota asiassa mittasuhteita ja kokonaiskuvaa. Ilmastoahdistuksesta johtuva lentohäpeä on suuri.

Aloitteen tavoitteena on saada säädettyä lentovero, jolla saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus. Tällä hetkellä lentopolttoaineista ei makseta lainkaan veroja ja arvonlisäveroa peritään vain kotimaan lentolipuista. Matkan pituudesta määräytyvän lentoveron suuruudeksi esitetään muutamasta eurosta muutamaan kymppiin.

Aloitteen käynnistäjiin kuuluva Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija perusteli somekirjoituksessaan, että lentomaksu ei ole matkustavalle ylittämätön ongelma. Aivan oikein. Mutta miten tämä maksu sitten vähentäisi lentomatkustamista ja hiilidioksidipäästöjä? Ainakin lentoverolla saisi ostettua hyvää omaatuntoa.

Onhan tästä kokemuksia muutamista maista. Lentovero on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa. Iso-Britannia on verottanut jo neljännesvuosisadan, ja britit lentävät eniten maailmassa: 90 prosenttia heistä on tänä vuonna lentänyt ulkomaille. Viime vuonna maailman kaikista lentomatkustajista 8,6 prosenttia oli brittejä.

Lentoliikenteen osuus on arviolta 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä maapallolla. Suomessa Finnairin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 3,2 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi Raahen terästehdas päästeli hiilidioksidia yli neljä miljoonaa tonnia. Kaikki on siis suhteellista.

Lentoveroa on perusteltu myös sillä, että lennot ovat ylellisyystuotteita, joiden verohyödystä erityisesti suurituloiset pääsevät nauttimaan. Alueellamme, jossa teollisuuden tuotannosta 76 prosenttia viedään ulkomaille, lennot eivät ole ylellisyystuotteita, vaan välttämättömyys. On muistettava, että Suomen taloudellinen menestys nojaa vientiin ja viennin edellytys on toimiva lentoliikenne. Sujuvat yhteydet vaikuttavat niin ikään yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Suomessa pitää aina muistaa ilmastopolitiikassa työpaikat ja yritykset.

Lentoala kasvaa nopeasti ja lentomatkustajien ennustetaan tuplaantuvan 20 vuoden aikana. On selvää, että ilmastotekoja tarvitaan. Päästövähennykset tulevat kuitenkin muista teoista paljon tehokkaammin kuin siitä, että alamme omaehtoisesti ajamaan lentoyhteyksiämme alas. Lentovero söisi kotimaan lentojen jo nyt heikkoa kannattavuutta.

Esimerkiksi Finnairilla iso ilmastoteko on ollut laajarunkolaivaston uusiminen. Uuden Airbus A350 -laivaston polttoainetehokkuus on neljänneksen parempi kuin edellisen konesukupolven ja samalla hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen pienemmät. Parempia ilmastotekoja lentoliikenteessä saadaan tekemällä oikeita asioita, kuten kehittämällä teknologisia innovaatioita ja tehostamalla lentoreittejä ja muuta logistiikkaa.

Mutta jos verotuksellisia ratkaisuja halutaan, pitää ne löytää kansainvälisesti. Jos Suomi valmistelee omia toimia erillään muista, lopputulos vaikuttaa viennin heikkenemiseen ja kilpailukyvyn laskuun. Samalla tehdään hallaa omalle lentoyhtiöllemme ja matkailuelinkeinolle. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla se, että Suomi vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin.

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU – LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN