Paula Erkkilän kolumni Keskipohjanmaassa: Paluumuuttohaukat liikkeellä

Paula Erkkilä

Muistan sen hetken, kun huomasit ettet enää viihtynyt sylissäni kuten ennen. Jokin välillämme oli muuttunut ja karkasit toisen luokse. Tai et ehkä karannut, vaan lähdit paremman elämän toivossa tutkimaan mahdollisuuksiasi.

Näin alkaa Porin kaupungin lähettämä rakkauskirje 13 000 entiselle porilaiselle viime kesältä. Käsinkirjoitetulla kirjeellä kaupunki houkuttelee entisiä asukkaita takaisin toivoen, että suhde kaupungin välillä voisi saada uuden mahdollisuuden. Paluumuuttajakampanjaan kuuluu deittisovellus Tinderiä mukaileva Porinder, jossa tuodaan esiin kaupungin vetovoimatekijöitä. Kirjeen saaneet kertoivat tunteneensa positiivista hämmennystä ja nauraneensa itsekseen kirjettä lukiessaan. Kuinka moni paluumuuttajia satimeensa havitteleva kunta on pystynyt samaan?

Paluumuuttajien perään ovat varmasti kaikki Suomen kunnat. Varsinkin pienten ja keskisuurten kaupunkien elinvoiman kannalta on tärkeää houkutella erityisesti koulutettuja nuoria aikuisia. Väestönkasvu kun muutoin käy hyvin hankalaksi. Korkeasti koulutettujen muuttoliike on kuitenkin jo pitkään jakanut Suomen alueet voittajiin ja häviäjiin. Kasvukeskukset imuroivat pienemmät paikat ja Itä- ja Pohjois-Suomi tyhjenee.

Vaikka opiskelupaikka olisikin ollut elämää sykkivässä asukasluvultaan vähintään kuusinumeroisessa kaupungissa, niin syke on nähty muutamassa vuodessa. Osa ihmisistä kaipaa takaisin kotiseudulle rakkaan ympäristön ja läheisten ihmisten luo. Lasten synnyttyä moni haluaa lähelle isovanhempia tai muutetaan töihin halvemman asumisen alueelle. Voidaan lähteä myös rakkauden perässä tai huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmista.

Tähän heikkoon kohtaan kunnat ovat iskeneet toden teolla. Paluumuuttajia ja myös uusia asukkaita houkutellaan halvoilla tonteilla, omalla rantaviivalla, nopeilla internetyhteyksillä tai vaikkapa kouluilla ilman sisäilmaongelmia. Löytyyhän näitä meiltäkin. Lestijärvi esimerkiksi maksoi monet vuodet kymppitonnin suuruista vauvarahaa.

Lopullisen muuttopäätöksen ratkaisee kuitenkin työ. Kuinka saada paikkakunnan avoimet työpaikat potentiaalisten paluumuuttajien aktiiviseen tietoisuuteen? Sievi onnistui tässä keväällä ja sai Savosta kymmenittäin hakemuksia yritysten avoimiin työpaikkoihin. Saattoipa joukossa olla muutama paluumuuttajakin, mutta luultavimmin suurin osa ihan uussieviläisiä. Työpaikkojen lisäksi kunta sitoutui siihen, että töihin tulijan perheelle on tarjolla koko paketti päiväkoteja, kouluja ja vapaa-ajan puitteita myöten. Porkkanana tarjottiin vielä kunnan vuokrayhtiöön tulevalle muuttokuukauden maksutonta vuokraa.

Kalajoki ratsastaa parhaillaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen työllistymismahdollisuuksien imussa kertoen, että muutto Kalajoelle on vähän niin kuin lähtisi elämänmittaiselle viiden tähden lomalle. Pietarsaaren paluumuuttohaukat ovat onnistuneet löytämään hyvät apajat keskellä kesää. Jaakon päivien yhteydessä olleeseen rekrytointitilaisuuteen kutsuttiin kolmetuhatta entistä jeppisläistä. Loistava ajankohta saada paluumuuttajan kipinä syttymään!

Itse laittaisin panokset paluumuuttajien houkuttelussa yhteen kohderyhmään: mummoihin. Heillä on jatkuva kontakti kohteeseen sekä vahvasti omat intressit. Mikä onkaan parempi linkki välittää tietoa työmahdollisuuksista ja muista kotipaikan positiivisista asioista kuin isovanhemmat? Meillä on mittaamattoman arvokas mummomafia, joka pitää valjastaa käyttöön!

Vaikuta ja verkostoidu

– LIITY JÄSENEKSI KAUPPAKAMARIIN