Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Pohjanmaan kauppakamarialueelta mukana ovat valtatien 8 saaminen runkoverkkoon, Merenkurkun yhteyshanke Midway Alignment, valtatien 3 kehittäminen sekä raideliikenteen kehittäminen sähköistämällä Ylivieska-Iisalmi -väli ja rakentamalla kaksoisraide Seinäjoki-Tampere -välille. Kauppakamarit muistuttavat listalla, että vientireittien sujuvuus ja työssäkäynti kärsii, mikäli luvattu rahoitustason nosto lykkääntyy.
– Yrityksemme kilpailevat globaalisti, ja siinä kilpailussa kuljetuksilla on merkittävä rooli, painottaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen. – Alueen yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että käytössämme on sujuvimmat, tehokkaimmat ja taloudellisimmat kuljetukset. Tällä hetkellä esimerkiksi maantiekuljetukset eivät ole käyttäjille turvallisia ja tiet ovat paikoin siinä kunnossa, että ne saattavat vaurioittaa niin rahtia kuin kuljetuskalustoa.
Suomen taloudellinen menestys nojaa pitkälti vientiin. Valtatie 8 on valtasuoni, joka yhdistää länsirannikon teollisuusvyöhykkeen satamiin ja lentoasemiin. Länsirannikon maakunnissa viennin osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi kauppakamarialueella teollisuuden tuotannosta peräti 71 prosenttia lähtee vientiin, kun valtakunnan keskiarvo on 57 prosenttia.
– Toimiva infrastruktuuri on menestyvän vientiteollisuuden elinehto, kiteyttää viime viikolla 200 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista kertoneen Wärtsilän logistiikkajohtaja Ari Schiestl. – Valtatien 8 vaikutus Suomen taloudelle on vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Tien ylläpito ja investoinnit tulisi suhteuttaa tähän, täydentää kauppakamarin Häkkinen.
Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päättäjille.
– Kauppakamarien liikennehankelistauksessa on nyt monia hankkeita, joilla vastataan liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja yritysten kuljetustarpeisiin. Esimerkiksi raideyhteyksien kehittäminen vaatii hallitukselta pitkänäköisyyttä, sillä valmistelusta ja kaavoituksesta voi olla pitkä matka siihen, että saadaan valmista jälkeä. Lista onkin erityisen ajankohtainen nyt, kun liikenteen runkoverkkoa ja 12-vuotista ohjelmaa pohditaan, toteaa listaa koonnut Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.
Saarion mukaan on koko Suomen etu, että bruttokansantuotteen ainesosat, raaka-aineet ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut toimivat liikenneverkossa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.
– On todella huolestuttavaa, että vientireittien sujuvuus on vaarassa heikentyä rahoitustason heittelehtimisen vuoksi. Puolueiden keväällä lupaamaa 300 miljoonan euron lisärahoitusta väylien kuntoon ei saa unohtaa tai siirtää tulevaisuuteen. Infran tasossa Suomi jää aina Ruotsista jälkeen, mikäli rahoitus ei ole riittävää edes väylien kunnon tai turvallisuuden ylläpitämiseen, Saario toteaa.
