Kolumni on julkaistu Vaasa Insiderissa perjantaina 19.11.2021
Teollisuustuotannon volyymi, viennin osuus tuotannosta ja tulevien investointien määrä ovat Pohjanmaalla aivan omaa luokkaansa verrattuna muuhun Suomeen. Samoin kuuden prosentin työttömyysaste on manner-Suomen alhaisin ja työllisyysaste korkein lipoen jo 80 prosenttia.
Tässä tilanteessa yhtä aikaa on käynnissä kehityskulku, jossa Pohjanmaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana 5600 henkilöllä. Ilman maahanmuuttoa poistuma olisi tuplasti suurempi. Kehityskulku tulee jatkumaan, sillä kotimaiset kieliryhmät supistuvat koko maassa lähes puolella miljoonalla henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Väestön ikääntyessä nykyisiltä työpaikoilta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle suuri määrä väkeä. Lisäksi pohjalaismaakuntiin syntyy investointien myötä seuraavan viiden vuoden sisällä tuhansia uusia työpaikkoja. Millä nämä täytetään? Kun käytännössä jo nyt monessa kunnassa on täystyöllisyys – ja lopuissakin liikkumavaraa vain nimeksi.
Edelleen samanaikaisesti meillä on jo useita vuosia sitten käynnistynyt kehityskulku, jossa vieraskieliset pitävät väkilukumme kasvu-uralla. Myös tämä kehitys voimistuu, ja ennusteiden mukaan vieraskielinen väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä lähes puolella miljoonalla henkilöllä. Työelämässä se tarkoittaa, että maamme työikäisestä väestöstä joka viides on ulkomaalaistaustainen.
Tänä syksynä kauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista pohjalaisyrityksistä 67 prosenttia ei ole palkannut ulkomaalaistaustaista työvoimaa viimeisen viiden vuoden aikana. Yrityksistä liki kolmannes kertoi, ettei aio myöskään tulevaisuudessa rekrytoida ulkomaalaisia osaajia. Väestöllisten faktojen ja alueen kehittämisen näkökulmasta tämä on huolestuttavaa ja täysin riittämätöntä.
Se päivä, kun joka ikisen yrityksen on palkattava ulkomaalaistaustainen henkilö, on kulman takana. Mitä pidemmälle asiaa siirtää, sitä pidemmällä takamatkalla tulee olemaan kilpailijoihin verrattuna. Vääjäämätön tapahtuu silmiemme alla koko ajan, mutta kuinka kauan vielä odottelemme osaajapotentiaalin käyttöönottoa?
Tätä osaajapotentiaalia meillä olisi tarjolla: Pohjanmaa onnistui saamaan huomattavan määrän työikäistä väkeä maahanmuuton ansiosta 2010-luvulla. Meillä on esimerkiksi satapäin korkeakouluista valmistuvia ja valmistuneita – innokkaita, osaavia ja motivoituneita nuoria tekemään töitä ja oppimaan myös kieltä työnteon sivutuotteena.
Miksi ulkomaalaiset osaajat eivät kelpaa? Näyttäisi siltä, että kynnys juuri sen ensimmäisen rekrytoinnin osalta on korkea. Koetaan sen vaativan niin suuret ponnistelut, että sitä helposti siirretään. Mutta kun asiat on kerran tehty, niin seuraavien palkkaaminen menee jo rutiinilla. Tämä pitäisi ajatella ikään kuin nahkan luomisella, jonka jälkeen työnantaja on kyvykkäämpi ja valmiimpi ottamaan tulevaisuus vastaan. Hyviä kokemuksia ja vertaistukea on yrityksissä vaikka kuinka paljon, ja on hyvä muistaa, että joku on jo tehnyt ne isoimmat virheet. Lisäksi sparrausta, vinkkejä, neuvoja ja jopa rahallista tukea löytyy vaikkapa Talent Coastline -verkoston piiristä.
Onnistuakseen muutoksen pitää lähteä työelämästä ja työnantajista. Näytetään, että hanskaamme tämänkin haasteen. Otetaan yhteinen visio tehdä Pohjanmaasta kansainvälisten osaajien mallialue 2025!
