Lentoeurot rautateille, esitti toimittaja Jouni Nikula kolumnissaan Keskipohjanmaassa 21.12. Lentoliikenteen päälle sovitetaan taas pahiksen viittaa. Nyt verrattiin valtiontukia lento- ja junamatkustamisessa. Keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut siivillä vajaat sata euroa ja junassa nelisen euroa. Todettakoon jo tässä vaiheessa, että niin junalla kuin lentokoneella on paikkansa ja molempia tarvitaan.
Valtio on tukenut väliaikaisesti reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille vuodesta 2021 lähtien. Traficomin tilastojen mukaan matkustajamäärissä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana merkittävää kasvua, ja valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohti on pudonnut 280 eurosta noin sataan euroon.
Tämä tarkoittaa sitä, että koneet ovat täyttyneet aiempaa huomattavasti paremmin. Tämä puolestaan johtuu kysynnän elpymisestä pandemian jälkeen. Täyttöaste Kokkolan ja Kemin kolmiolennoilla on ollut 66 prosenttia. Se ei jää kuin muutaman prosenttiyksikön Helsinki-Vantaan kentän täyttöasteesta ja on maakuntakenttien korkein.
Lukijalle olisi hyvä antaa ymmärrys siitä, mistä kustannuksista vertailu tehdään. Kun verrataan valtion kompensaatiota yhtä matkalippua kohti, syntyy väärä kuva liikennemuotojen kustannuksista. Lopputuloksena voi syntyä johtopäätös, että lentoeurot tulisi siirtää rautateille. Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta lähteviin koneisiin mahtuu enimmillään 68 matkustajaa. Yhteen junavaunuun mahtuu noin sata matkustajaa, eli keskimääräisessä junassa on maksimimatkustajakapasiteetti noin kymmenkertainen lentokoneeseen verrattuna. Siten lentoliikenteessä on myös huomattavasti vähäisemät mahdollisuudet hilata matkustajakohtaisia kustannuksia alemmas.
Kustannusvertailun suurin harhaanjohtavuus piilee kuitenkin siinä, että jälleen esille tuotiin vain matkoihin annetut tuet. Tarkastelussa ei ollut valtion antamaa rahoitusta liikenneinfralle. Junaraiteiden rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin lentoliikenteessä, jossa pääsääntöisesti lentokentät ylläpidetään markkinaehtoisesti.
Mennään vielä siihen Nikulan mainitsemaan elinkeinoelämän rumpujen päristelyyn. Lentoliikenne on avaintekijä minkä tahansa alueen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja osaavan työvoiman turvaamisessa. Yritysten investointihalukkuus ja alueen vetovoima ulkopuolelta tuleville investoinneille riippuvat ratkaisevasti kansainvälisestä saavutettavuudesta eli lentoliikenteestä. Merkittävin vaikutus lentoliikenteellä on vientiyrityksille ja kansainvälisille matkailijoille.
Tässä olemme onnistuneet hienosti, ja Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa on käynnissä ennennäkemätön investointitornado. Tämänhetkisen tiedon mukaan yksityisten investointien määrä yltää vuosikymmenen loppuun mennessä 23,5 miljardiin euroon. Osa näistä on jo rakenteilla, osa odottaa lopullista päätöstä ja osa puskee luvitusputkessa eteenpäin.
Osassa Suomen alueista, kuten Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla, on lentoliikenteessä markkinapuutetilanne. Sitä hoidetaan nyt asianmukaisesti julkisella palvelulla eli ostopalveluliikenteellä. Raha, jonka valtio lentoliikenteeseen panee, on häviävän pieni verrattuna niihin kansantaloudellisiin menetyksiin, jotka tulisivat lentoliikenteen loppumisesta tai epävarmuudesta.
